Mariah

Mariah Carey esiintyi eilen ensimmäistä kertaa Suomessa osana Sweet Sweet Fantacy -kiertuetta. Vaikka en nyt ole mikään megafani, löytyy minulta toki hänen cd:t ja hitit soittolistalta - joten pakkohan keikalle on mennä. Olen kuitenkin sitä mieltä, että yleensä enemmän harmittaa, ettei ole mennyt keikalle kuin se, että menee. Kerran kun joku Suomeen asti vaivautuu. Janet kun perui taas ja Havajillakin mentiin juuri ristiin kiertueen kanssa.

Areena oli kyllä harvinaisen vajaa, hyvä jos puolillaan. Yleisössä ei näkynyt kyllä montaa 90-luvun jälkeen syntyneitä. Mutta toisaalta, Mariahin edellinen isompi hitti taisi olla Heartbreaker ja se oli 1999. Niin ei ihme, jos pari sukupolvea on kadonnut. Ja periscope-sukupolvi niputtaa All I Want For Christmasin varmaan samaan artistinostalgiaan Whamin ja Rat Packin kanssa. Vaikka Charmbracelet ja The Emancipation of Mimi -albumeilta löytyy oikein hyviä kappaleita, kuten Through The Rain, The One, Bringin' On The Heartbreak, Sunflowers For Alfred Roy, We Belong Together ja Fly Like A Bird. 

Mariah lipui yllättäen vain muutamaan minuuttia yli yhdeksän lavalle. Lavasteet olivat harvinaisen pelkistetyt, ei mitään isompia rakenteita tai kikkoja. Vain bändi ja puolitusinaa miestanssijaa. Erikoista oli myös, että diivan kuvaa ei heijastettu screeneille kertaakaan keikan aikana. Ja koska tuonne ei voi raahata järeämpää kameraa niin kuvat ovat aika valjuja... 

Mariahin veto oli aika varma, positiivisesti, ajattelin että nykytila olisi voinut olla kehnompikin. Hikeä tähtönen ei juurikaan joutunut keikan aikana vuodattamaan, aika rauhallisella menolla ja tutuilla maneereilla mentiin. Mutta aikalailla sellainen setti ja vastine, mitä odotin.

Keikalla kuultiin aika tiiviinä sikerminä läpileikkaus vanhoista hiteistä, kuten Fantasy, One Sweet Day, My All, Loverboy...

Sekä tietenkin niitä balladeja kuten Hero ja When You Believe

Lopuksi vielä Without you.

Ihan kiva keikka, hyvä että tuli mentyä. Ja Mariah vie shown syksyksi Ceasars Palacen, joten kyllä se kerää vielä katsojia ihan hyvän määrän. Ei ihme, Mariah on kuitenkin ollut 90-luvulla Amerikan suosituin naisartista ja kyllä hänen listahittirivi, viiden oktaavin ääni ja itse kirjoittamat laulut ansaitsevat hatun noston.

Share

Kommentoi