Ladataan...
projektiaurinko

Haluan vain hehkuttaa, miten olen viime aikoina saanut kuulla huikean positiivisia kommentteja jopa tuntemattomilta. Enkä tarkoita nyt blogikommentteja, vaan ihan yleisiä huomioita esimerkiksi pukeutumisesta, asenteesta tai työnteosta. Mukavat sanat ovat jääneet pyörimään mieleen useammaksi päiväksi ja hymyilyttävät joka kerta, kun ne taas muistaa.

Pointtina ei ollut nyt itsekehu, vaan halu muistuttaa teitä kaikkia sanomaan omat ajatuksenne ääneen. Monet kehut tuntuvat ulkopuolisista melko mitättömiltä, mutta merkitsevät kuulijalleen aina paljon enemmän. Miettikää nyt vaikka miten parisuhteessa kehoitetaan aina osoittamaan rakkautta sanoin ja teoin. Yhtälailla hyviä asioita pitäisi ilmaista myös oman lähipiirin ja miksei tuntemattomienkin keskuudessa. Levittäkää hyvää ja kantakaa kehunne ylpeydellä.

 

//Kuvassa ystävälleni syntymäpäivälahjaksi maalaamani taulu. Vain koska hän on niin ihana!

Share

Ladataan...
projektiaurinko

Haluaisitko elää onnellisempaa ja terveellisempää elämää?

No todellakin, mietin joskus vuosi sitten, kun näin kirjan The book of YOU  kaupan hyllyssä minua kutsuen. Kotiinhan se lähti muttei meidän Aasian matkalle asti, joten olen vasta nyt kotiinpaluun jälkeen alkanut oikeasti lukea (ja käyttää) opusta. Kirjan tavoitteena on elämäntaparemontti, joka lähtee ajatuksesta kehittää itseään päivittäisten mikromuutosten avulla. Käytännössä se tarkoittaa ainakin yhtä pientä fyysisesti tai henkisesti terveyttä edistävää tekoa joka päivä.

Elämänmuutokset eivät tapahdu hetkessä. Joka päivä ei tarvitse olla täydellinen supernainen, joka nauttii monipuolisen aamupalan, menee ajoissa nukkumaan, syö puoli kiloa kasviksia, juo kahvin sijaan vain vihreää teetä, pitää kodin puhtaana, ulkoilee ainakin puoli tuntia, julkaisee tykkäyksiä keräävän Instagram kuvan, muistaa kuoria ihon ja laittaa kasvonaamion, lankuttaa, harjoittelee lantionpohjalihaksia, käyttää hammaslankaa, käy ystävien kanssa kahvilla ja ehtii vielä viettää parisuhdelaatuaikaa. Haha nyt tietty joku lukee tuota listaa sillain helppo homma. No mulle ei! Media on näitä täydellisen elämän esikuvia ja ohjeita pullollaan, mutta plörinäksihän se lopulta meneee, jos samaa aletaan tavoittelemaan itse ja KERRALLA.

Sen sijaan joka päivä voi kokeilla tehdä yhden hyvän valinnan huonomman sijaan. Tänään pistän poskeeni useamman hedelmän ja huomenna muistan pitkästä aikaa ottaa yhteyttä ystävään. Lopulta ehkä huomaan joidenkin valintojen jäävän osaksi jokapäiväistä arkea. Tai ainakin jäljelle jää vähän positiivisempi suhtautuminen terveellisiin elämäntapoihin ja -muutoksiin.

Ja muistakaahan nauttia omista saavutuksistanne, oli ne sitten pieniä tai isoja. Tällä hetkellä saan olla ylpeä esimerkiksi vesilasin pitämisestä jatkuvasti työpöydällä (mun ikuinen kehitysprojekti) sekä vielä harvoista mutta yhä säännöllisemmiksi muuttuvista urheilutunneista. Ollaan itsellemme armollisempia, niitä oman elämämme supernaisia. Naisia, jotka ehkä opiskelee puoleen yöhön kahvin voimalla, mutta jaksaa tänäänkin​ lähteä lenkille tai tehdä sen salaatin ruuan oheen. 

Jos haluat kokeilla YOU:n ohjenuoraa, sama opus löytyy myös ilmaisena puhelinsovelluksena. Päätin itse alkaa noudattaa kirjan vinkkejä viikkoaikataululla niin, että maanantaisin valitsen yhden kantavan teeman koko tulevalle viikolle. Ensi maanantaina julkaisen aiheesta lisää myös täällä!

Share

Ladataan...
projektiaurinko

Huomauttaisitteko ohikulkijalle vessapaperista kengänpohjassa, koska se häiritsee sinua vai silkasta ystävällisyydestä? Jättäisitkö sittenkin kertomatta, koska olettaisit hänen lopulta huomaavan itse? Tarjoutuisitko vapaaehtoisesti kysymään avun tarvetta eksyneiltä turisteilta vai neuvoisitko vasta kun sitä suoraan sinulta pyydetään?

No, tapahtuipa kerran Malesiassa:

Lensimme Kambodzasta Kuala Lumpuriin lompakossa vain kortti ja muutama rieli. Lähdettiin kentällä ensimmäiseksi etsimään pankkiautomaattia ja löytyihän sieltä nätti rivistö masiinoita. Hetken muutamalla eri kortilla ja automaatilla yritettyämme emme kuitenkaan saaneet muuta kuin virheilmoituksia. Jotenkinhan se reilu 60 kilometrin matka keskustaan pitäisi maksaa!??

Hienosti pukeutunut pukumies kävi perässämme automaatilla ja kysyimme, onnistuiko hän nostamaan käteistä. Selitettyämme huolemme tämä superystävällinen mies suositteli meille uberia, jolloin maksu lähtisi suoraan kortilta. Eihän me tietenkään voitu ladata uberia puhelimeen, kun kummallakaan ei ollut voimassaolevaa puhelinnumeroa. Mutta emme edes ehtineet mainita ongelmaamme, kun mies yllättäen tarjoutuikin tilaamaan kyydin omalla käyttäjällään; "helmpompi ja nopeampi näin". Tuntematon pukumies tuli vielä mukanamme ulos varmistamaan kyydin saapumisen samalla informoiden puhelimitse autonkuljettajalleen omaa sijaintiaan. Mies antoi käyntikorttinsa ja pyysi ilmoittamaan, kun olemme turvallisesti perillä. Lopulta istuimme tuntemattoman maksaman uber-taksin kyydissä kohti Kuala Lumpurin keskustaa. 

Taksin saapuessa tarjouduimme vielä maksamaan matkan miehelle jälkikäteen takaisin. Arvatkaa mitä hän sanoi?

 

"Jos joskus päädyn itse lentokentälle ilman rahaa, toivon että joku tarjoaisi apuaan silloin minulle.

Uskon, että hyvä palaa aina takaisin."

 

Meidän taksimatkamme tuskin sai miestä vararikkoon, mutta hänen pyyteetön apu ja huolehtiminen oli silti mielettömän ihailtavaa. Moniko olisi jaksanut väsyneenä lentomatkan jälkeen jäädä saattamaan nuoret reppureissarit taksiin, kun olisi yhtä lailla voinut ilmoittaa nostaneensa automaatilta käteistä ongelmitta ja jatkaa tyytyväisenä elämäänsä. Me suomalaiset olemme tavallisesti hyvin ystävällisiä ja avuliaita, mutta ainakin omien kokemuksieni pohjalta lähestymme tuntematonta (ja tuttuakin) helpommin vasta pyydettäessä. Entäpä jos seuraavan kerran miettisimmekin, mitä itse toivoisimme vastaavanlaisessa tilanteessa.

Annetaan kassajonon lapselle puuttuvat pari euroa. Tarjoudutaan muuttoavuksi. Huomautetaan jumppakaverille, että paita on väärinpäin. Viedään kadulta löydetty omaisuus löytötavaratoimistoon. Kiitetään hyvästä asiakaspalvelusta. Uskalletaan kysyä niitä turisteilta, että tarvitaanko apua. Ja ennenkaikkea annetaan hyvän kiertää! :)

 

Niin ja olihan tässä tarinassa toinenkin opetus: Kaikesta kyllä selvitään. Vaikka ilman rahaa maailman toisella puolen.

Share

Pages