Akuutti määrittelemätön hengitystieinfektio

No kyllä tällekin naiselle alkaa talvivaatteita löytyä päälle,

kun lääkäri alkaa ehdotella keuhkokuvaa.

 

Sitä kun on niin tärkeä, niin tärkeä ihminen,

että on pakko mennä sairaana töihin, niin tässä on tulos.

 

Illalla kuume pyörähti 38 asteeseen. Tiesin sen huitelevan korkealla töissä.

Kurkku oli ollut raastinrautaa jo vuorokauden.

 

Lähetin illalla kepeitä viestejä töihin. Ajattelin kyllä paranevani yhdellä sairauslomapäivällä.

 

Aamulla työterveyshoitaja mittasi kuumeen ja tarkasti kurkusta angiinan. Ei ollut. Hän melkein laittoi minut kotiin parantelemaan virustautia, mutta pysähtyi hetkeksi katsomaan. Olet kyllä niin kipeännäköinen, että otetaanpa tulehdusarvot. 

Ja kun hän kosketti kättäni, vähän värähti kumihanskan läpi. Onpa sinulla kyllä kuumeinen käsi, iho palaa.

 

Se muutti koko tilanteen. Tulehdusarvot olivat hälyyttävät. Lääkärinaika järjestyikin heti.

Lääkäri kirjoitti kolme lääkettä helpottamaan oloa ja nipun lähetteitä. Viikon sairauslomaa.

Röntgenkuvan valmistuttua huojuin apteekkiin neljä reseptiä hikisissä käsissäni.

 

Lumisade muuttui sankaksi terveyskeskuksen pihalla.

Ajattelin, että tämä oli syytäni. Että olin tehnyt liian paljon tai liian vähän. 

Että takki auki kulkeminen tai liikaa paahtaminen oli aiheuttanut akuutin määrittelemättömän hengitystieinfektion.

Että sain mitä tilasin. Ihan itseäni saan syyttää sairastumisestani.

 

Ja ihan vähän vielä ajattelen niin.

Mutta vähän vähemmän.

Että ehkä joskus tulehdus on vain tulehdus, johon syödään lääkettä ja josta parannutaan.

Että en itse sitä itselleni aiheuttanut.

Että ehkä on sallittua olla vain osa sattumusta.

 

Share

Kommentoi