ei mennyt niin kuin Strömsössä

Ladataan...

minä kuulen sen jo tavasta,

jolla hän kysyy

miten sulla menee?

ääni on kimppu kireitä

säikeitä, jotka katkeavat

yksi kerrallaan

 

työpaikka, jonka piti olla mun

ei ole mun

se ei ole kenenkään

sitä ei ole olemassa enää

 

ja minä olen pettynyt, helpottunut,

käärmeissäni, täynnä sääliä

ja empatiaa

 

mies puhuu luvuista

ja haluan ajatella,

ettei hän puhuisi muille niin

suoraan

 

ja hänen äänensä särkyy

olet aina ykkösenä mielessäni

 

ja yhtäkkiä minulla on

horjuva rauhantunne,

ja vapiseva kädet

ja ajatus siitä, että tämä meni

oikein

 

ei maailmassa ole mitään

puhdasta pahaa,

ei mitään kalkitonta hyvää

tietenkään

ja nyt minun on pakko

seisoa jylhemmin omillani

 

ja mikä helpotus:

kun tukipilarit ympäriltä

halkeavat ja kaatuvat maahan,

minun sydämeni on vakaa

ja suunta on selvä

 

kun on kaikki on mennyt,

on aika uskoa siihen unelmista

suurimpaan,

sitä ei kukaan voi vaientaa

Share
Ladataan...

Kommentoi

Ladataan...