helpotuksia

aamulla kaikki olivat yhtäkkiä

minulle poikkeuksellisen ystävällisiä

ne, joita en vielä tuntenut, tulivat 

esittäytymään, ne jotka tunsin jo, 

kysyivät, mitä kuuluu ja sanoivat

tottakai ja tietysti se sopii

 

siitä se kaikki alkoi

 

kotimatkalla nauroin niin kovaa,

että oli pakko ajaa tien sivuun

nauroin ja jokin lempeä, lämmin

asia sisälläni muistutti olevansa

 

ja niin nauroin päivän loppuun

lausuessani vakavaa runoa ihmisten edessä

maksaessani ruokaostoksiani kortilla

yksin tuulisella sisäpihalla muovikassi kädessä

 

helpotus

helpotus

helpotus

 

 

Share

Kommentoi