Kauhun tasapaino

Ladataan...

Lapsi saa raivokohtauksen, kun sanon sanan äiti. Pitelen häntä kaksinkäsin hartioista. Hän on 13-vuotias ja laiha kuin heinänkorsi. 

Sinun pitäisi tietää jotain, minulle sanotaan, mutta kukaan ei saa kertoa.

Minä peruutan iltamenoni rutiininomaisesti. Kieltäydyn viikolla teatterista ja konsertista, jotta jaksan seuraavan päivän.

Uimahalliin menen ja sukellan silmät auki, jotta vesi silmissä vaihtuisi.

Retkipäivänä pidän kädestä kiinni ja kuuntelen juttuja. Tarinat päättyvät siihen, kun joku kuolee. Laivat kaatuvat myrskyssä ja uppoavat. Lentokoneet tippuvat ja juna ajaa lasten yli.

Välillä on huudettava niin kovaa, että omiakin korvia särkee, jotta meteli laantuisi.

 

Iltaisin luen peiton alla psykologian tenttiin. Jyrkät kirjaimet, termit, joita en tunne, mutta opin.

Minun on oltava itse hyvin kasassa. Puolittainen ei riitä.

 

Isä menee syöpäverikokeisiin.

Joka arkipäivä yhdeksästä kahteen en ehdi edes olla surullinen tai kauhuissani.

Share
Ladataan...

Kommentit

Laitan sydämen vielä tännekin: <3

Kiitos &lt;3 &lt;3 &lt;3

Melkein onnistui minunkin sydämeni. Sydän sydän sydän, näin sanoina siis.

Arghnimimerkki (Ei varmistettu)

Olen saanut blogistasi viime aikoina ihan valtavasti rohkeutta väistämättömän edessä. Kiitos, sydän!

Kiitos kauniista sanoistasi. Toivon sinulle kaikkea hyvää!

Kommentoi

Ladataan...