kesäyö

vesimelooni ananas tennispallotuubi joka avutuu huokaisten

lämpölaastareita kolme litraa sitruunavissyä piikkimatto

 

tätä ennen vuorokauden hetki, jolloin kaikki muut ovat unessa

suljettujen ovien takaa kuuluu hengityksen rytmejä

mökin lattia on kylmä ja meidän kasvomme kohti korkeaa kattoa

 

minä en tiedä, kuinka kauan siinä makasimme sormenpäät yhdessä

mutta nyt hän puhui ja nyt minä tiedän, että se mitä vuosia sitten aavistin on totta ja hyvää

ja hyvä, että olemme yhä tässä, tällaisina, sillä olen oppinut sitä jo vähän,

että annan ihmisten olla sellaisia kuin he ovat, sillä silloin he kukkivat

kauneiten ja kasvavat mittoihin, joita ei aavista, jos katsoo vain sitä,

minkä toivoisi olevan toisin

 

Share

Kommentit

Laura T.
Missä olet Laura?

Rakastan näitä tekstejä. Sopiiko että vinkkaan joku päivä omassa blogissani näistä?

Vau, kiitos Laura sanoistasi! Olisi ihana kunnia tulla mainituksi blogissasi :)

Kommentoi