kiva, muttei mun

 

kaksikymmentäkahdeksan erilaista kännykkäkoteloa,

kaikki kivoja, muttei yksikään mun

kannan puhelinta vanhassa meikkipussissa

 

hauskankuuloinen työ,

varmasti kiva, muttei yhtään mun,

valitsen toisen vähemmän glamöörin

 

herkullinen juoru, oikein painavaksi painunut paha mieli,

kiva olisi vähän möyhätä, muttei tää juttu olekaan enää yhtään mun,

hymähdän pikaisesti ja katson ikkunan takana juoksevaa mäntymetsää

 

vaaleanpunainen trikoopaita, niin halpa, ja nuo kengät,

kivoja, muttei ollenkaan mun,

samat farkut jalassa neljänä päivänä viikossa

 

ja sitten tuhannen kieltäytymisen jälkeen,

oikeat asiat alkavat hyppiä syliin

ehkä siksi, että tilaa on

Share

Kommentit

megapulla (Ei varmistettu)

Rakas Jaana, tämän tekstin loppukateetti sai naamani räjähtämään onnenhymystä. Just näin se menee, just näin sen pitäisi mennä. Kiitos tästä(kin) tekstistä!
-M.

Kauneimmat kiitokset <3 

Kommentoi