kukaan ei huomaa mitään

Ladataan...

kukaan ei huomaa myöhemmin mitään

minäkään en huomaa mitään muutosta siinä kuinka kuljen, olen,

puen kenkäni eteisessä ja takkini 

valo on jäänyt palamaan,

raskas hengitys on jäänyt makuuhuoneen oven taakse

olohuoneen ikkunasta piirtyy harvojen valojen taakse Saimaa

minä en jää nyt

 

lumi on kasautunut dyyneiksi kadulle

ensimmäiset lumitraktorit ja aura-autot vilkuttavat valojaan

potkin auton lokasuojat puhtaiksi

 

myöhemmin katsomme Gilmoren tyttöjä,

teemme lauantaiasioita, minä nukun päiväunet

eikä sekään ole erikoista viikonloppuna

 

sunnuntaiaamuna herään kirkkoon

laulan hoosiannan, polvistun komean papin eteen

ja hetken ajattelen rakkautta ja vastapestyjä lakanoita,

myöhemmin näen hänen vaimonsa ja lapsensa

ja hän näyttää siviilivaatteissaan väsyneeltä suurperheen isältä,

ei pelastajalta

 

kylmä kiipeää läpi ohuista sukkahousuista,

minä otan toisen annoksen seurakunnan joulupuuroa

nielaisen mantelin ja konvehtirasia jää jakamatta

 

Share
Ladataan...

Kommentoi

Ladataan...