minä pidän tiestä

minä pidän tiestä enemmän kuin useimmista ihmisistä

pidän renkaiden rapinasta vanhalla asfaltilla, kohinasta uudella pinnalla,

pidän maantien tasaisesta hyrinästä kesäiltana, kelirikkoisen tien keinuttavasta vellistä

pidän moottoriteistä ja kinttupoluista ja lauttojen rampeista ja Ahvenanmaan punaisista teistä

ja Pacific Coast Highwaysta ja tiestä numero 18 Seinäjoelta Vaasaan

 

minä pidän tiestä enemmän kuin useimmista ihmisistä

pidän päivistä, jolloin lähdetään ennen ylösnousua ja ajetaan

Suomen toiselle laidalle, pidän keskusteluista, joita käydään tuntien

kuluttua, kun kaikki tyhjänpäiväinen on jo sanottu kahdesti, minä pidän hiljaisuudesta,

minä pidän isäni tavasta sanoa herran jestas, Audista lähdit ohitse

ja siitä, kuinka hän ei sano mitään kun ohitan Opelin

minä pidän kaikista äänikirjoista, joissa lukijana on Veikko Honkanen

pidän siitä, kun saan ajaa yksin ja matkaa on tarpeeksi edessä ja takana eikä

kukaan sano mitään, minä pidän joskus kaikista radion kappaleista ja laulan

 

minä pidän tiestä enemmän kuin useimmista ihmisistä

pidän siitä, kuinka se paljastaa ihmisen luuhun saakka

 

minä pidän tiestä enemmän kuin useimmista ihmisistä

pidän kahvitauoista, Paltamon Shellin komeista poliiseista,

pidän Sinetän Seon hoon päälle puhuvista kelkkamiehistä

pidän siitä tunteesta, kun päättää tankata seuraavalla huoltoasemalla

eikä sitä tulekaan ja hälytysvalo palaa kojelaudassa ja sitä hohottaa

ja huohottaa ja selaa linja-autopysäkillä kännykkää

ja sitten tankki täynnä unohtaa kaikki ongelmansa

 

minä pidän tiestä enemmän kuin useimmista ihmisistä

pidän siitä, kuinka pakkasyönä juostaan auton ympäri kun vaihdetaan

lennosta kuskia, pidän Mikkelin valoista ja siitä, kun saavutaan kotipihaan,

pidän valtateistä ja siitä, että aina on jokin paikka, jonne on lähdettävä,

Jäämeri tai Jari-Pekka,

pidän siitä, kuinka tie paljastaa ihmisen luuhun saakka

Share

Kommentoi