minä riisuin sen rantaan

minä riisuin sen rantaan

raaputin kerroksen kuivaa ihoa kallion kanerviin

ja kivikasoihin, joita lapset kokoavat sumuisina päivinä,

kun vedenpinta höyryää ja aikuiset pelkäävät

 

minä riisuin kaiken kuolleen

kovan kerroksen yltäni ja kylvin

itseni kovan merenkäynnin keskellä

punaiseksi ja virtaavaksi

 

sade osui vedenpintaan enkä nähnyt enää rantaa

mutta tiesin palaavani takaisin erilaisena

kuin islantilaisten tarujen hyljenaiset,

jotka riisuvat joskus paksun nahkansa ja nousevat

ihmisnaisen hahmossa luodolle laulamaan

Share

Kommentoi