minä silitän sinua

Ladataan...

minä silitän sinua myötäkarvaan,

ystäväni

 

ystävä tulee ovesta uppomärkänä

tuiskuisesta maailmasta pienen

pirttini hämärään

 

asunnossani tuoksuu pulla

ja kynttilän ohut savuvana

punaoranssit jouluvalot kiertävät

peiliä

sälekaihtimista siivilöityy

harmaan keskipäivän kajo

 

aamulla hän laittoi viestin

saanko tulla sittenkin yksin?

ensimmäistä kertaa puoleen vuoteen

me olemme kaksin

vai pitäisikö kaksinolon etäisyys

laskea siitä päivästä, kun

raskaustesti näytti plussaa

ja kaikki siihenastinen

kierähti menneeseen kolahtaen

 

minä silitän sinua myötäkarvaan,

ystäväni,

kun vauva kitisee tuntikausia

ei nukahda,

kun väsyttää ja pelottaa,

minä silitän sinua myötäkarvaan

ja minä kerron yhä uudestaan

käsieni olevan tässä valmiina

leikuttamaan, kiikuttamaan

työntämään vaunuja loskan läpi

ja niin me sovimme:

apua saa pyytämällä

apua tarjotaan aina

 

kahden ja puolen tunnin jälkeen

lumisade on lakannut

olemme puhuneet vain vähän vauvasta

enimmäkseen muusta maailmasta,

emme sen keskipisteestä

 

kahden ja puolen tunnin jälkeen

puhelin soi ja ystävä nousee,

ovella kääntyy ja sanoo

tämä auttoi enemmän kuin tiedätkään

Share
Ladataan...

Kommentoi

Ladataan...