onni on paras kosto

Onni on paras kosto,

koska se ei ole enää kosto ja tulee ajankohtaiseksi vasta sitten, kun kostolla ei ole enää väliä.

Automarketin säilykehyllyllä melkein tartumme samaan artisokansydänpurkkiin ja jäämme siihen.

Olen ollut joskus kai melkoinen leiska, koska mies on aidosti hämmästynyt, että asun samassa pisteessä kuin vuosi sitten.

Että minulla on hirveän järkevältä kuulostava työ.

Että olen tulossa yliopistolta keikalta.

Että on tulossa kirjaa ja muuta.

 

Että hymyilen ja nauran ja kosken kepeästi olkapäähän.

 

Hän koskettaa takaisin. 

 

Enkä kysy yhtään kysymystä siitä, mikä meitä joskus yhdisti.

 

Ei ole mitään, mitä pitäisi kostaa tai mitään enää kaunana kantaa.

Vuosi sitten olisin antanut tästä hetkestä mitä vaan,

olisin pistänyt niin syvälle kylkeen sanoilla ja vihalla,

että mies olisi lyhistynyt hyllystä lennättämieni säilykkeiden alle.

 

En tiedä, kumpi meistä on hämmentyneempi siitä,

että huomaamatta olemme jo horisontissa

ja me toisillemme jotakin läpikuultavaa ja puoliksi unohtunutta,

uusien tarinoiden alle peittynyttä aikaa.

Share

Kommentoi