selkä ja runo

heti ensimmäisessä säkeessä ajatukset ovat nopeampia kuin suu

kiitävistä autoista ja puista tulee kiitävät puut ja naamani rävähtää

vakavasta runonlausujasta kikattavaan mokamikkoon, mutta nielen

naurun sisälleni kiertämään ja katson vastaan kahdeksaakymmentä

ihmistä enkä annan sen tulla ulos kuin sanojeni keveytenä

 

myöhemmin joku pyytää kaikkia salissa olevia ajattelemaan jotakin

pehmeää ja turvallista ja sulkemaan silmänsä ja minä ajattelen

sinun selkääsi (aina päiväkausia sen jälkeen kun olen sitä koskenut)

ja katson vasten kahdeksaakymmentä tuntematonta ihmistä ja heidän

suljettuja silmiään ja tuulikellon hiljaista sointia ja kaikkea mitä on tässä ja nyt

ja kaikilta muilta piilossa paitsi suljettujen silmien takana ainoa todellinen asia

Share

Kommentoi