takkeja

Ladataan...

minä sovitan ja riisun roolia 

kuin takkia

kuljen juhannusjuhlissa huoneesta toiseen

ja mietin, kuka minä olen kellekin

ja kuinka helposti katseet ja sanat

valuvat ihoni pinnalta kivilattialle,

johon on rispaantunut muovinen kaljatuoppi

ja jokunen unelma

 

ilma on uloshengityksestä raskas

ja ihmiset tarttuvat toisiaan harteista

tanssilattialla ja iskelmä soi

ja he tarttuvat toisiinsa

ja muodostavat hytkyviä lihamuureja

ja minä olen tässä ja en ole 

 

puen takin ja riisun sen

kuljen läpi huoneista, joissa tanssitaan

ja juon tuopin toisensa jälkeen,

mutta en tule humalaan

juoma valuu siihen tyhjään tilaan, 

joka minun ja maailman välissä

tällaisina öinä, kun horisontti on marjapuuroa

ja koiranputkipilvet kulkevat kasvojen korkeudella

ja kaikki todelliset asiat tapahtuvat paljaan taivaan alla

Share
Ladataan...

Kommentoi

Ladataan...