Vapaudesta

-Tuutko töihin?

Puhelin soi ja minä päädyn kokoaikatöihin siinä saumakohdassa, kun osa-aikatyöni loppuu. Kahdessa päivässä olotila ja -suhteet muuttuivat nitkuttamisesta täyteen höyrinään. On uusia salasanoja, ihmisiä, paikkoja, kimppakyytejä ja ihmetyksen aiheita.

Aurinko herättää minut kuudelta. Ilta tuo minut kotiin päivätöiden, iltatöiden, opintojen ja harrastusten kautta.

Laitan ruoan valmiiksi uudeksi päiväksi pihametsureille, jotka leikkaavat hoitamatonta kuusiaitaa sillä aikaa, kun olen poissa.

Iltaisin voitelen jalkani hevosten linimentillä.

Jos ehdin kotiin ennen pimeää, haravoin ja leikkaan omenapuita. Jos hämärä on kevyttä, kävelen puolen kilometrin matkan postilaatikolle. Jos pimeä on pimeää, seison pihalla hetken hiljaa ja hengitän pakastuvaa ilmaa.

Myös liike voi olla lepoa, sanon itselleni ja otan askeleen.

 

Aamuisin korvissa suhisee ja varvas menee läpi viimeisistä ehjistä kevätkengistä.

Silti, on hyvä näin. Parempi kuin kuukausiin.

Share

Kommentoi