viime yönä, kaksi yötä sitten

Ladataan...

minä herään puhelimeen

ja nukahdan uudelleen raskaaseen uneen

ikkunan takana ukkostaa

minä pakkaan laukun 

ja minä menen

ja minä en tee muuta kuin pakkaan aina laukun

ja aina minä menen

sisko lämmittää saunan

ja minä tuon vastan

järven vesi hyytää raajoja

 

viime yönä mummi kuoli

 

minä herään aikaisin ja ajan kauas

kierrän mäyränkierroksen enkä tunne

väsymystä

itikat syövät pohkeisiin tähtikartan vieraista galakseista

menen kahden Juhanin nimipäiväjuhliin

ostan Vesa Keskiseltä rintaliivejä ja kastelupalloja

 

kaksi yötä sitten mummi kuoli

 

ystävä lukee ääneen viidentoistavuoden takaista festaripäiväkirjaa

nyt meillä on auto ja sylit täynnä nyssäköitä

itken sattumanvaraisten kappaleiden aikana

Calvin Harrisin valoissa nostan molemmat kädet ilmaan

enkä tunne enää jalkojani eikä moni uskoisi sitä minusta

 

kolme yötä sitten mummi kuoli

 

sisko soittaa, toinen, ja minä ajan uimaan tuttuun rantaan

ja sitten minä lähden taas

istun nurmikolla ja syön myslipatukoita ja hodareita

ja Olympiastadionilla opin, etteivät poikabändeillä ole enää 

yhtenäisiä tanssikuvioita, vaikka jokaisella jäsenellä on oma selvä tyylinsä,

se on yhä sama, on herkkis ja vitsiniekka ja rokkari ja söpö ujoilija

 

montako yötä siitä on?

 

yritän lähteä kotiin, mutta sisko ottaa hihasta

ja juoksemme viimeiseen junaan eikä meillä ole lippuja

ja kännykkä on hyytynyt ja me ajelemme ympäriinsä

ja havahdun, että on ollut aikoja

ja on ollut aamuöitä ja nimettömiä pitserioita sellaisissa kaupungeissa

kuin Vaasa ja Riihimäki

 

montako yötä siitä on?

 

mies lähettää kuvaviestejä oluttuopeista

ja hymynaamoista ja sisko sanoo:

se on rakastanut sua jo kauan,

enkä minä ymmärrä tällaisia asioita,

ne on sanottava ääneen ja minä kirjoitan olevani

kaukana mutta jos joskus kaipaat jotakin, on minulla

ainakin todennäköisesti pitsaa ja peti 

ja ota iisisti äläkä nuku autossa jos minä olen

kotona ja hauraassa unessa seinien sisäpuolella

 

mikä päivä tänään on?

 

maalaistalo sijaitsee kolme käännöstä valtatieltä

kummitustalojen ja sorakuoppien takana

aamuyöllä tanssin hiljaisella pihalla

alakerrassa kissanpennut haluavat leikkiä

hiivimme yläkertaan ja sieltä minä herään

 

montako yötä siitä on?

 

talo on täynnä kauniita, vanhoja tavaroita

pitkän pöydän ääressä nuoria kauniita miehiä

minä syön pekonia ja jokin ihmisten hyvyydessä

on sopivaa ja minä olen lämmin ja hyvin ja talo natisee ja elää

ja laitumella swiss brownit katsovat lempeillä silmillään

kaikkea mitä on nyt

 

mummi kuoli

Share
Ladataan...

Kommentit

Didionin muistilista

Mä haluaisin nämä runot kirjanakin, jottei esimerkiksi tämä painuisi hiljalleen netissä alemmas ja unohduksiin. Tää on niin kaunis.

Kiitos kauniista kommentistasi.

Kirjatoive on yhteinen, toivottavasti se toteutuu :)

<3 

Niin kaunis teksti. Niin kauniita ajatuksia. 

Otan osaa <3
 

(ja muista, että jos joskus tekee mieli taas pakata laukku ja lähteä, matkustaa vaikka tänne, olet aina tervetullut!) 

Kiitos!

Ja kiitos kutsusta, varmasti tulee päivä, jolloin on taas lähdettävä :)

Mia K.

Kommentoi

Ladataan...