Vuosi pyörähtää ympäri

Ladataan...

Kello ei ole puolta päivää ja minulla on kädessäni rommiglögi ja läppärin vieressä konvehtirasia, josta olen hamunnut suihini ensimmäisen kerroksen parhaat namut. Auto on vanhempien pajassa öljynvaihdossa, minä kirjoitan kaikki ne inhottavat sähköpostiviestit, soitan kaikki soittamattomat puhelut, naputtelen vastaukset tekstiviesteihin, joihin on ollut turvallisinta olla puuttumatta. Vuosi alkaa tulla valmiiksi. Minä sen mukana kypsyn ja marinoidun. 

Ei tämä ihan lohdutonta ole. Suklaan ja rommin lisäksi on George Michaelin Father Figure ja to-do-listan viimeinen asia: Varaa tatuointiaika. 

Ja on tämä palsta, jonka puoleen voin kääntyä, kun olen saanut taas yhden viestin valmiiksi.

Ja ihmiset, jotka saapuvat palaveriin talon toiseen siipeen, katson heidän kulkuaan pihan poikki. En ole sytyttänyt valoja. Saatan olla näkymätön.

En ole kirjoittanut juuri mitään viikkokausiin. En mitään oikeaa. Tuntuu, että kaikki tarinat ovat toisten. Omani on ohueksi virttynyt, vähän mitäänsanomaton nyt.

Oli syksy, joka opetti paljon. Vei ja toi ja lupasi ja hajotti ja silitti ehjäksi.

On erilaisia päätöksiä ja monta asiaa, joista luopua. 

Sisko lähtee koko kevääksi Etelä-Amerikkaan. Siksi että voi. Siksi, ettei pelkää tuhlata. Siksi, ettei ajattele huomista. Ja silti hän on vihainen, tiuskii ja kolistelee astioita. Mistään ei näe, että vuoden vaihtuessa hän on jossakin Atlantin yllä lentokoneessa. Pahinta on kai se, kun mikään ei enää/vielä tunnu miltään. 

Ovi käy ja sanaakaan sanomatta hän istuu sohvalle, ihminen, josta kirjoitan. Jolta en uskalla kysyä, kuinka hän aikoo pärjätä vieraissa maissa, vaikka hän ei jaksa arjessakaan. Tai ehkä se onkin se juju: jos ei jaksa yhtään arkea, on aina mentävä kauemmaksi ja kauemmaksi suuremmalla riskillä. 

Jossakin vaiheessa luksus muuttuu normaaliksi. Vuosittaiset ulkomaan matkat. Useat matkat vuodessa, kaksi viikkoa Thaimaassa joulukuussa. Tai elektroniikka: läppäri, pädi, älypuhelin. Päiväunet loputtomaksi vaakatasossa makaamiseksi.

 

Iltaöisin minä uneksin kiharatukkaisista pojista ja auringosta. Herään violettejen jouluvalojen kajosta kuin veden alta.

 

Share
Ladataan...

Kommentoi

Ladataan...