zen

kun soitan selkä ovelle päin kitaraa,

niitä kahta sointua, jotka osaan

 

kun nukun pommiin ensimmäistä kertaa aikuiselämässä,

vedän tukan ponnarille ja vaan meen

 

kun asetan rajat

 

kun räjähtänyt minuus alkaa kuroutua

takaisin hahmoksi

 

kun ihminen, johon yritin tehdä vaikutusta,

ei tee vaikutusta minuun

 

kun ilta on tumma ja tasainen

ja täynnä samettisia taskuja

Share

Kommentoi