Älä luule liikoja

Ladataan...
Pumpui

Jos jokin on varmaa niin se, että hyvää treenifiilistä seuraa romahdus ennen pitkää.

Maanantai oli erinomainen treenipäivä. Tein uuden takakyykyn 10 toiston maksimin, ja hirvittävä soutua ja burpeita sisältänyt hikijumppa sujui kauheudestaan huolimatta hyvin. Olo oli treenin jälkeen euforinen ja suorastaan kaikkivoipa. Vaan eipä kestänyt auvoa kauaa. 

Vaan jos kerran erehtyy tuntemaan hyvää mieltä onnistumisestaan ja osaamisestaan, saa olla varma että kohta rysähtää ja kovaa. Niinpä tänään tiistaina sitten saikin tehdä rinnallevedon tekniikkaa itkua tihrustaen ja tuskailla käsipainotyöntöjen kanssa. Hetkittäin tuntui niin toivottomalta, että kysyin jälleen itseltäni miksi oikein teen tätä itselleni, päivästä ja viikosta toiseen. 

Crossfitissä vallitsee (ainakin minun kohdallani) eräänlainen Janten laki, joka kyllä muistuttaa, miksi leijuminen ei kannata. Jos kerran erehtyy luulemaan oppineensa jotain, niin kohta on taatusti ikävämpää. Tietenkään kehitys ei voi olla pelkästään noususuuntaista ja jokainen harjoitus onnistunut, mutta tuntuu, että jokaista kunnon onnistumista ja hyvää mieltä seuraa katastrofi. Tunnistatteko tekin, rakkaat lukijat, samanlaisen kaavan?

Ps. Päivän lohtu tuli siitä, että voitin urheilukilpailussa ensimmäistä kertaa sitten neljännesvuosisadan takaisen Hippo-kisan! Sain naisista parhaan ajan 4 x 10 metrin kelkantyönnössä CF Takomon avajaisissa (27 sekuntia). Mitalikahvien paikka!

(Kuvasta kiitos CF Vantaan Hannu Niemiselle, jonka sukunimen olen autuaasti unohtanut, kuva on napattu kesäkuussa CFCH:n ja CFV:n salikisoista.)

Share

Kommentit

Aivo (Ei varmistettu)

niemisen hannuhan se on :)

Lotta Katariina
Pumpui

Kiitsa! :)

NA (Ei varmistettu)

Nyt olen kyllä eri mieltä. Leijuminen on positiivinen fiilis ja sitä kannattaa lietsoa aina kun siihen mielentilaan vaan pääsee. Positiivisuus kehittää enemmän kuin negatiivisuudessa vellominen. Siitä saa sitten paljon helpommin kokonaisvaltaisen positiivisen kierteen päälle, jossa ei pienet negatiiviset hetket paljon latista. Ilon kautta :)

Mieti onnistumisia, unohda epäonnistumiset.

Lotta Katariina
Pumpui

Jep, kyllähän mä iloitsen onnistumisista, mutta jotenkin tuntuu että aina niiden parhaiden fiilisten jälkeen tule joku katastrofitreeni, ettei pääse ylpistymään :D

Positiivinen kierre olisi kyllä hieno, sitä sietäisi allekirjoittaneen harjoitella :)

Suvi K.
Sisunainen

Mäkin kannattaisin positiivista ajattelua: katastrofitreenin jälkeen seuraava on erittäin suurella todennäköisyydellä paljon parempi. :D

Lotta Katariina
Pumpui

Toi on kyllä hyvä pointti :D

Suvi K.
Sisunainen

Sitä piti vielä tulla sanomaan, että viime aikojen mun huonoista treeneistä 100% on ollut päivinä, jolloin syystä tai toisesta syöminen on jäänyt tavallista heikommalle.

Lotta Katariina
Pumpui

Se kyllä vaikuttaa todella paljon. Jostain syystä se "apua oon syönyt ihan väärin ja kuolen kohta nälkään" -olo iskee jossain kriittisessä välissä treeniä, esim. kun on pään päällä paljon painoa :D

VeeeeraK (Ei varmistettu) http://www.tyyliametsastamassa.fi

Itse olen saanut huomata treenifiiliksistä sen, että useimmiten juuri silloin kun tuntuu salille mennessä, että tänään ei sit lähe kyllä yhtään ja kaikki on huonosti, niin sitten kaikki sujuukin ihan yllättävän mallikkaasti. Viime viikolla oli yks ilta kun väsytti aivan saakelisti, päällä oli huonolta tuntuvat trikoot ja alkkarit koko aika persvaossa, päätä särki ja pierettikin vielä perkeleesti ja oisin vaan halunnu mennä kotiin. Mutta kuinka kävikään, painot nousi ihan mallikkaasti ja yksi uusi maksimienkkakin napsahti!
Mut auta armias, jos on jotenkin voimainsa tunnoissa treeneihin mennessä, niin kaikki menee persiilleen.

Lotta Katariina
Pumpui

Tiedän tuon tunteen! :D

Kommentoi

Ladataan...