Hikihousujen hierarkia

Pumpui

Kun collegehousut eivät ole vain collegehousut.

Lähdimme eilen Akin kanssa illalla lyhyellä varoitusajalla sukuloimaan. Valitsin asukseni collegehousut ja uimasandaalit. "Olenpas minä tyylikäs", sanoin peilistä itseäni vilkaistessani - ja tarkoitin sitä todella. (Tämä kertonee jotain tyylitajustani ja vaatepreferensseistäni.)

Collegehousut ovat housujen kuninkaat, ja jos voisin valita, en koskaan pitäisi mitään muuta. Toisin kuin moni kuvittelee, collegehousut sopivat kaikenlaisiin tilanteisiin, ja olen määritellyt niille kolme kategoriaa:

3. Rönttöhousut: nämä jalassa voi tehdä muuttoa, remonttia tai vaikka painia karhun kanssa.

2. Paremmat kollarit: nämä jalassa liikutaan kodin, salin ja kaupan väliä ja tarpeen vaatiessa vaatimattomammassa ravintolassa.

1. Juhlacolleget: Erityisen hyvät housut erityisen juhlaviin tilanteisiin, ns. ykköset.

Ajan myötä housut siirtyvät arvoasteikolla alemmas, kunnes niistä (liian pitkän käytön jälkeen) luovutaan haikeissa tunnelmissa.

ps. Pahoittelut muuten kuvasta! Oli melkoisen haastavaa ottaa kuvaa kun läheisriippuvainen karvakorva tunki väen vängällä jokaiseen otokseen. Hämmentyi raukka siitä, että vaihdoin paremmat kollarit jalkaan, luuli varmaan että nyt ollaan menossa hienosti ulos. (Ja hienolta näyttävät vähän osumaa ottaneet varpaankynnetkin...)

 

Share

Kommentit

NinniA (Ei varmistettu)

Ystäväiseni, olet niin asian ytimessä! Oma luokittelu menee näin:

Seutuhousut, ne vähän jo risat, joilla käydään postilaatikolla ja roskapöntöllä, joskus jopa oman kaupunginosan lähikaupassa, postissa jne.

Kaupunkihousut, seutuhousujen uudempi vuosikerta. Samaa hyväksi todettua mallia, mutta edustuskelpoisemmassa kunnossa. Näissä voi liikkua ns. ihmisten ilmoilla, kulkea työmatkat jne. Tosin joskus seutuhousutkin tulee vahingossa otettua työmatkalle, kun ovat täysin samannäköiset kaupungihousujen kanssa.

Kaiken kruunaa sitten pyhätuulihousut, näillä voi käydä ravintolassa ja ulkomaanmatkoilla :D

Lemmi

Haha, juuri näin! Ostin juuri hieman omantunnon tuskissa uudet collarit, ihan vaan työmatkapyöräilyä (reilu kilometri :D ), salimatkoille ja kotona löhöilyyn. Saattaa olla, että eksyn ne jalassa myös kauppaan kun ovat mielestäni niin hienot, mies taas ei suostu collareissa menemään edes roskikselle vaan vaihtaa yleensä farkut jalkaan.. 

Ja hei, karvaiset eläinystävät ovat aina tervetulleita kuviin!

Kommentoi