Ihana, kamala aamutreeni

Pumpui

Aamutreenissä on monta hyvää puolta. Aikainen herääminen pakottaa menemään vuoteeseenkin varhain. Kun pääsee töihin, on pirtsakka ja freesi. Työpäivän päätyttyä on jo työt ja urheilut suorittanut. Noin niin kuin teoriassa.

Varhaista lintua ei tänä aamuna kamalasti napannut.  Rauta kyllä nousi erinomaisesti.

Todellisuudessa tilanne on pikemminkin tämä: Reipas aamu-urheilija nousee parikymmentä minuuttia torkutettuaan ja hortoilee lähestulkoon tunnin ympäri asuntoa yrittäen keittää kahvia ja metsästää kadonneita treenikamoja. Salille treenisankari ehtii hyvän tovin tavoiteaikaa myöhemmin. Sitten seuraa epämääräisiä pukeutumistoimenpiteitä, haukottelukuvausoperaatioita ja tavaroiden tiputtelua ennen kuin lämmittely edes pääsee alkamaan.

Treeni on aamutreenissä sivuseikka. Jalkaprässi, ylätalja ja muut kommervenkit hoituvat kuin itsestään. Kaikki muu aamussa onkin vaikeaa. Treenin jälkeen sitä yrittää tukka märkänä ja kaamea jälkihiki päällä vetää pillihousua jalkaan ja laittaa itsestään ihmisen näköisen että kehtaisi saapua työpaikalle tyylikkäästi myöhässä. Juuri sinä päivänä on laittanut valkoisen paidan ja loiskautta ruskeat palkkarit rinnuksille, kun kiireessä ryntää salin ovesta ulos.

Töihin päästyä seuraa se hyvä treeninjälkeinen vaihe. Saa leuhottaa duunikavereille, kuinka latasi prässiin toista sataa kiloa painoa ja kuinka onkin dynaaminen olo. Sitä kestää aamukymmeneen. Sitten iskee kaamea nälkä ja väsymys, joka ei päästä otteestaan, ennen kuin pääsee kellahtamaan alkuillasta kotisohvalle maha täynnä mättösafkaa.

Mites teidän aamutreenit?

 

Share

Kommentit

A. Sinivaara
Onnenpäivä

Aloitan melkein jokaisen aamun tunnin aamucardiolla, mutta punttia ei pysty aamulla nostamaan. Tai pystyy, mutta ei siitä oikeasti mitään tule. Eikä se johdu siitä, että väsyttäisi, päin vastoin. Olen aamuisin varsin pirteä, mutta salitreeni ennen aamupalaa on liikaa.

N.e.l.l.i

Jotenkin tuttu ilme peilissä... Aloitin aamutreenamisen (ja treenaamisen yleensäkin pitkän tauon jälkeen) viime syksynä kolmesti viikossa kello 7-8.  Välillä on kyllä NIIN vaikeeta päästä ylös, mutta ryhmäpaine auttaa kun treenataan pienellä porukalla. onneksi treenipaikka on töiden ja kodin välissä joten melkein aina ehtii kotiin suihkuun ja kahville. kello 10 nälkä yllättää täälläkin, mutta väsymys katosi ekan kuukauden aikana. fiilis aamutreenin jälkeen on kyllä mitä mahtavin ja illalla on aikaa vaikka mihin! hyvinä päivinä jaksaa vetää vielä kevyen lenkin päälle ;)

Miia_pau
Kolmas linja

Hyi. Aamutreenit saattaa joo sopia joillekuille. Minä en vaan ole niitä joitakuita. Aamulla treenaaminen pilaa helposti koko päivän (aamuisin on nimittäin otettava varovasti, vältettävä äkkinäisiä liikkeitä ja liian aikaisia herätyksiä, minusta) yrittipä sitä sitten salilla tai lenkkipolulla. 

En ole oikein koskaan hoksannut, mitä erityisen hienoa on siinä, että on "suorittanut" urheilut "pois alta" jo aamulla. Olen varmaan vähän uuno, mutta minä treenaan siksi, että se on kivaa ja minua se huvittaa, ja niinpä saankin siitä yleensä enemmän iloa, jos olen pirteä, ravittu ja jotenkin tolpillani (henk./fyys.). Sitä paitsi kun on tuijottanut monta tuntia näyttöä, alkaa lenkkeily tai punttien nostelu tuntua aika mielekkäältä hommalta. 

Kumotakseni kaiken mitä juuri sanoin, olen kyllä tuuminut, että joku joogatyyppinen hommeli voisi olla aamuisin ihan kivaa. Ainakin jos sitä saisi harrastaa jossain kivassa trooppisessa ulkoilmassa. Joskus. Ehkä.

Lotta Katariina
Pumpui

Mulle ei aamucardio kyllä sovi ollenkaan. Juokseminen on ehkä kauheinta, mitä ihminen voi tehdä aamulla. Nimim. Pesisliu'ut tasamaalla never again

Kommentoi