Liikunnan elämänmullistava taika

Pumpui

Kun työ tunkee päälle, tarvitaan liikettä vastapainoksi.

Lupailin pari viikkoa sitten Tämän vuoden to do -lista -postauksessa, että tänä vuonna työn ja muun elämän tasapaino pistetään entistä parempaan kuntoon. Niinpä juu. Palasin reissusta viikko sitten, ja tuntuu että sen jälkeen olen tehnyt kolmen vuosisadan edestä hommia ja muuten yrittänyt vain päästä takaisin normihommiin kiinni. 

Eilen meinasin skipata treenit ja painua duunipäivän päätteeksi suoraan kotiin mäylimään. Onneksi menin salille. Aluksi tuntui suorastaan mahdottomalta päästä projektiajatuksista irti, mutta niin vain maastavetojen ja keuhkojumpan aikana mieli alkoi askarrella pelkästään käsillä olevien liikkeiden parissa. Viimeistään kotiin fillaroidessa huomasin, että roikkumaan jääneet asiat oli käsitelty tai ainakin siirretty päässä taaemmas loppuillaksi.

Treenaamisella ja fyysiseen puuhasteluun katoamisella on hämmästyttävä voima. Monesti tuntuu että pää tarvitsee jumppaamista vähintään yhtä paljon kuin vanha mätisäkkikin. Välillä on treenejä, joiden aikana tuntuu että fyysinen vaste ei ole optimaalinen vireystilan ja keskittymiskyvyn puutteen takia. Ehkä silloin ollaankin työstämässä päänuppia, sillä kyllähän me kaikki tiedämme, että maastaveto tekee höpöä niin sekä henkisellä että fyysisellä puolella.

 

 

Share

Kommentit

Hymyileoletupea

Mä oon samaa mieltä ja eri mieltä. Liikunnalla on päätä nollaava ja stressiä poistava vaikutus, sitä ei käy kieltäminen. Mutta siinä vaiheessa, kun stressi on sitä luokkaa, että leposyketaso on pariakymmentä pykälää normaalia korkeemmalla ja treenin kesken päässä sumenee (eikä johtuen treenin kovuudesta), on pakko alkaa pohtimaan, että kuinka hyväksi se treeni on kropalle, vaikka olisi pääkopalle kuinka hyväksi tahansa :D Tämmösten asioiden parissa mä oon pähkäillyt viime aikoina ja muuttanut omia ajatuksiani vähemmän mustavalkoseksi monenkin treeniin liittyvän asian suhteen. Kyllä se treeni hyvin usein palkitsee, kun sinne jaksaa vaan työpäivän jälkeen raahautua, mutta ei se silti ihan joka kerta oo sen arvosta.

Lotta Katariina
Pumpui

Joo, se on ehdottomasti tarpeellinen taito ymmärtää, milloin pitää levätä eikä mennä kiskomaan vain henkisen hyvinvoinnin takia. Silloin ei kyllä mavettaminen edesauta oloa, kokeiltu on! 

Suvi K.
Sisunainen

Mä olen nyt gradua viimeistellessä yrittänyt pitää periaatteen, että käyn kyllä liikkumassa, mutta sen verran rennosti, että se ei lisää kokonaiskuormitusta, vaan nimenomaan tukee stressinhallintaa ja henkistä hyvinvointia. :) Toisaalta tilapäiseen pääkopan ylikuumenemiseen hikirääkki on monesti parasta lääkettä.

Kommentoi