Onko pahempaa olla läski vai luulla olevansa?

Ladataan...
Pumpui

Seisoin tänään aamulla peilin edessä. "Näytänkö mä läskiltä?" kysyin mieheltä. "Tai siis ainahan mä näytän läskiltä mutta näytänkö mä tänään jotenkin erityisläskiltä?"

Iltapäivällä tajusin kuinka kauhistuttavalla tavalla vinoutunutta on oikeasti puhua noin. Enkä varmasti ole ainoa joka kohtelee omaa ruumistaan verbaalisesti kaltoin.







Olenko samaa mieltä kun kyse on minusta itsestäni?



Tiedän, että en ole läski. Olen kohtalaisen lihaksikas ja ihan kohtuulliset 57 kiloa 161 senttimetrin vartalossa. Silti käytän paljon aikaa kylki- ja mahanahkaani puristellen ja pulleuttani kauhistellen.



Osaksi se on vain tapa puhua omasta vartalostaan ja vain osaksi tyytymättömyyttä. Mutta oikeastaan ensin mainittu on paljon pahempi kuin pari ylimääräistä, jumppaamalla lähtevää kiloa ahterissa. Minä ja monet ystävistäni tapaamme puhua vartaloistamme käsittämättömän vähättelevästi. Ulos lähtiessä lähestukoon pitää kauhistella omaa ulkonäköään ja sitä, kuinka vaatteet eivät istu päälle. Harva se päivä töissäkin vitsailemme, että pitäisi mennä lounaalla salaatille, koska kaikilla on läskikriisi päällä, vaikka muut konttorin naiset ovat vielä minua hoikempia. Käykö niin, että puhetapa jossain välissä alkaa muuttaa ajattelutapaa ja oikeasti alkaa tuntea itsensä isoksi?



Suivaannun, jos joku muu sanoo minua pulleaksi (yhtä todella kamalaa gynekologia ja vitsailevaa miestä lukuun ottamatta kukaan ei muistaakseni ole edes niin sanonut), mutta saan mollata itseäni niin paljon kuin vain jaksan. On melkeinpä velvollisuus kauhistella omia kilojaan, kun joku kertoo kuntoilustaan tai laihtumisestaan.



Siksi teen lupauksen marraskuuksi: aion olla armollisempi itselleni. Pieni vatsakumpu ei kaada maailmaa eikä pizzan jälkeen ole mikään järki ulista kuinka lihavaksi sitä on muuttumassa. Kun seuraavan kerran joku tarjoaa paikan mollata vartaloani, aion olla vaiti. Saapi liittyä mukaan.

Share

Kommentit

365 Days of Earworms

Olen miettinyt viime aikoina samaa. Kyse ei ole kiloista. Rehevä nainen voi olla moninkertaisesti kauniimpi kuin mallinmitoissa oleva. Kyse on ainoastaan miten kantaa kehonsa. Huono ryhti, epävarmuus ja harhaileva katse eivät tee kenestäkään kaunista. Itsestään pitävä ihminen on aina kaunis. Jos osaa kantaa itsensä ja olla ylpeä itsestään, ja tässä tapauksessa omista kiloistaan, voi positiivisella tavalla kerätä katseita.

Kauneus on katsojan silmissä mutta itsevarma ihminen on aina omaa luokkaansa.

Lotta Katariina
Pumpui

Neiti H, olette oikeassa!

Mieti kuinka kamalaa olisi, jos miehet voivottelisivat yhtä paljon omaa ulkonäköään. Kamalaa, sietämätöntä ja ehdottomasti epäseksikästä!

JonnaPieni
Ihme ja kumma

Mulla on useampikin ylimääräinen kilo, jos ihannepainoon vertaa, mutta se ei ole ongelma. Olen muuten täysin terve ja täysin onnellinen ihminen. Asiat voi olla aina huonomminkin. Ja kyllä, Marilyn Monroe on tuhannesti upeampi kuin joku vaatenaulakko maailman catwalkeilta. Ja siitä huolimatta Marilynin kokoa et löydä vaateliikkeen normivaatteiden puolelta, isojen tyttöjen osastolta kyllä.

Ja lisäks, mun rakas aviomieheni naureskelee mun erityisläskipäiville ja tuumaa monesti, että sun pömppis on just parasta. Ne miehet <3

Manu (Ei varmistettu)

Itse olen kohtuu sinut painoni ja ulkomuotoni kanssa vaikka en näytäkään mallilta. Melkein kaikki ystäväni ovat pienempiä kuin minä ja ärsyttää kun he valittavat kuinka läskejä ovat. Tämä horjuttaa omaakin itsevarmuutta sekä tuo pahanmielen ystävien puolesta. Älköömme siis haukkuko kehoamme julkisesti.

Miu
Miu

Aivan varmasti miehetkin voivottelevat ulkonäöstään! Löisin melkeinpä vetoa. Ne ei vaan tee siitä niin isoa juttua, eikä voivottele kovaan ääneen saadakseen "no etkä oo"-kommentteja. ;)

Vanquish
Vanquish

Itse oon juuri laihduttanut 30kg (vuoden sisään) ja jäljellä olis muutama "hassu" kilo siihen että luulen olevani sinut itseni kanssa. Niinhän sitä kuvittelis, tiedän etten tule koskaan olemaan, ei moni muukaan ;) Ympäristö jo kehottaa lopettaan laihduttamisen, mieheni pyysi jo kymmenen kiloa sitten. Edelleen näen ja puhun itsestäni läskinä. Niillekkin, joiden "ohi" olen laihtunut.

Sitten mietin miten naurettavaa se on. Ja sekin, että mollaa itseään kanssaihmisille, miten noloa se on?

Lotta Katariina
Pumpui

Se nolous- ja absurdiusfaktori tulee esiin siinä, että kuvittelee korvaavansa kaikki omaan kroppaan kohdistuvat mollaukset taitoihin ja henkisiin ominaisuuksiin kohdistuvilla marinoilla. Olisi se aika kauheaa, että joka aamu ja illalla ulos lähtiessä useaan otteeseen toteaisi, että "mä oon kyllä ihan kauhean tyhmä, enkö olekin?" :D

Hieno suoritus tuo 30 kilon pudotus, Vanquish! Millä metodilla lähti?

 

Vanquish
Vanquish

Kiitos Lotta Katariina! Kaloreita laskemalla oon mennyt, karppausta ja kaikkea kokeilleena tämä sopii mulle parhaiten :)

Mä lähden kans mukaan tähän itsensä haukkumisen lopetukseen! Ehkä se on suurelta osalta kehujen kerjäämistä, ne kehut voisi sanoa itselleen aamuisin peilin edessä jos niitä kaipaa ;)

huopis
Merennoita

Löysin tänne No Sex and the City -blogin kautta, tää teksti mainittiin siellä:). Ja pakko heti alkaa avautumaan. :D

Lähinnä näille kommentoijille täällä haluisin muistuttaa, että kaikenlaiset ruuminrakenteet on ihan yhtä hyviä (kunhan ovat sitä terveellisen rajoissa) ja kaikki naiset ihan yhtä todellisia ja oikeita naisia. Ketään ei pitäs hehkuttaa sen kustannuksella, että tulee haukkuneeksi toista.

Naiseuden muotti on ihan liian kapea - sen tottakai myönnän. Isommille naisille pitäisi saada enemmän palstatilaa muotilehdissä ja ilhavuus ja naurunalaiseksi tekeminen yhditetään yhä edelleen koko ajan (esim leffoissa lihava nainen on väistämättä vitsi). Mutta ei se tarkoita, että pyörempimuotoisten naisten pitäisi jotenkin vihata niitä laihoja naisia. Olivatpa ne laihoja luonnostaan, treenauksen tai sairauden seurauksena.

Tää haaste on hyvä - ihan kaikille! Oon syntymälaiha ja saanu kärsiäkin siitä. Mullakin on kuitenkin oikeuteni huonon itsetunnon päiviin ja niihin hetkiin ku näytän turvonneelta (ja sanon sen ääneen). Ei sen pitäs tehä kenenkään muun oloa sen pahemmaksi, kuin sekään jos isompimahainen henkilö sanoo saman.

Nii että tähän haasteeseen vois lisätä sen, että on armollinen itselleen, mutta myös kanssasiskoille, olivatpa he minkä muotoisia tahansa!

 

tumblr_lnr8c3lsqe1qjdo46o1_500.jpg

Vierailija (Ei varmistettu)

Huopis kirjoitti hyvin. Miksi tämä ulkonäkö/painokeskustelu menee aina NÄIN HELEVETIN PÄÄLAELLEEN, että pittää alakaa haukkumaan muita? :D Jos joku kuvittellee, että itelle tullee parempi mieli esimerkiksi omista läskeistä haukkumalla laihoja tai toisinpäin, niin se on ehkä vähän väärä reitti itsensä hyväksymiseen (ehkä hetkellisesti voi tulla hyvä mieli) ja samalla saahaan myös toisislle huono mieli.

Kommentoi

Ladataan...