Rahat tiskiin, pulverit naamaan

Ladataan...
Pumpui

Missä olosuhteissa suostuisit syömään neljä viikkoa pelkkää pulveria pienestä pussista? Kuulennolla, kenties? Tai post-apokalyptisessa maailmassa, jossa mitään muuta ravinnoksi kelpaavaa ei enää ole? Mutta entä laihduttaaksesi?





"Cambridge ateria + valmentaja = nopea laihtuminen ja pysyvä tulos", kertovat laihdutusohjelman sivut. Kuvassa erään "valmentajan" esittely itsestään ja osaamisestaan. Korostukset allekirjoittaneen. 

Viime päivinä erilaiset ihmelaihdutuskuurit ja -menetelmät ovat rieponeet minua vietävästi. Olen iloinen tuttavani puolesta, että hän on muutamassa viikossa tiputtanut kymmenen kiloa. Mutta metodi, Cambridgen dieettinä tunnettu jauhe- ja laihdutusvalmistusimperiumi, minua epäilyttää. Onko oikeasti ihmisen kropalle terveellistä ja tarkoituksenmukaista vetää useampi viikko alle 500 kilokalorin päiväannoksilla ja seuraavat puolisen vuotta korvata edelleen osa normaaleista aterioista ohjelman jauheilla, pussikeitoilla ja patukoilla?

Cambridgessä, Extravaganzassa sekä liudassa muita laihdutusmenetelmiä minua ahdistaa useampi seikka. Suurin kysymykseni koskee tulosten pysyvyyttä. Oppiiko kukaan oikeasti kestäviä ja terveitä elämäntapoja vetämällä pulveria nassuun? Kuuluuhan ohjelmiin toki jonkinlaista ravintovalmennusta ja käsky liikkumaan, mutta kunnon valmennusta ateriankorvikkeettomaan elämään ohjelmat eivät tunnu tarjoavan. Kun pohdiskelin asiaa Cambridge-tuttavan Facebook-postauksen kommenttiosiossa, toinen samalla metodilla laihduttanut kyllä vakuutteli tulosten kestävän. Hänenkin kilonsa olivat pysyneet poissa - ennen kuin oli tullut isompi repsahdus. Kuulemma pitäisi aloittaa uudelleen.

Tästä pääsemmekin seuraavaan kohtaan eli rahaan. Uudelleen korvikkeiden pariin palaavat ovat näille kunnon summia tuotteistaan veloittaville valmistajille varsinainen kultakaivos. Eräs tuttu söi kahdeksan viikkoa pelkästään Nutrilett-keittoja ja -patukoita ja laihtui kunnioitettavasti. Sitten, vihdoin päästyään oikean ruoan pariin ja menetettyään itsehillintänsä, hän aloitti "nutraamisen" uudestaan. Ka-ching!

Eniten minua näissä Cambridgen kaltaisissa laihdutusmenetelmissä kuitenkin riepoo salailu ja pahimmillaan kulttimaiseksi äityvät piirteet. Tuotteiden ravintosisältöjä ei kerrota avoimesti missään, eikä mukaan ohjelmaan pääse ilman muiden samaan ohjelmaan kuuluvien, laihdutuksen jälkeen "asiantuntijan" rooliin nostettujen samanmielisten initiaatiota. Ohjelmat ovat melkoisen kalliita, eikä monikaan kerro hintoja etukäteen. Mutta soitathan "henkilökohtaiselle hyvinvointivalmentajallesi" (eli naapurin Irmelille joka kävi saman kuurin ja josta läskien sulmaisen myötä ilmeisesti tuli lähestulkoon valmis ravitsemusterapeutti), hän voi kertoa lisää.

Mutta mutta. Tottahan se on, että normaalisti syömällä ja liikkumalla laihduttaminen on kauhean hidasta. Kun syö lautasmallin mukaan ja käy jumpassa, ei paino tipu kymppiä viikossa. Hyvä jos puolta kiloa saa itsestään karsittua pois. Ymmärrän kyllä, että näitä matalakalorisia pulverilaihdutuskuureja käytetään silloin, kun pelkät elämäntapamuutokset eivät ehdi auttaa terveyttä ja henkeä uhkaavan läskin poistamiseen. Mielestäni meidän muiden kyllä kannattaa syödä fiksusti, kuntoilla vähän enemmän ja vaikka jättää se toinen kakkupala syömättä.

Mitä mieltä te olette? Ovatko Cambridget ja muut oikeasti tehokkaita vai haistatteko palaneen käryä? Oppiiko jauhepuputtaja koskaan elämään normaalisti?

(Joku saattaa muistaa minun keuhkonneen Herbalifen höpöhöpöjauheista aiemmin. Kyseisen tekstin voi käydä lukemassa täältä.)

 

Share
Ladataan...

Kommentit

Vierailija (Ei varmistettu)

Itse en ole sortunut noihin jauheisiin, mutta ihan itse suunniteltuun vähäkaloriseen diettiin (n. 500kcal/pv) joskus kyllä. Nuorempana se vielä onnistui, mutta kun alkaa kolmekymppiä olla mittarissa, olen saanuut uuden personal trainerin: mun sydämen. Olen siis alkanut kirjaimellisesti kuuntelemaan sydämeni ääntä, sillä se alkaa kummasti tykyttää, muuttaa rytmiä, kipuilla tai löydä muuten vaan kiivaasti jos sorrun johonkin epäterveelliseen: humalahakuiseen juomiseen (sitten seuraavana päivänä...) liian pitkiin ruokataukoihin, liian rasvaiseen ruokaan, liialliseen stressiin, jne. Pahimmat sydänoireet sain, kun yritin syödä juurikin alle 1000 kcal päivässä. Pari päivää kestin, sitten alkoi tykyttää niin paljon, että oli pakko mennä keskellä yötä syömään, ja hyvin alkanut laihdutus loppui siihen. Olen myös kuullut, etten ole ainoa, jolle näin on käynyt, vaan nämä dieetit voivat oikeasti olla hengenvaarllisia, jos on yhtään taipumusta vastaaviin oireisiin. Pointti nyt onkin, että omaa kehoa kuunnellen, ja onhan tuo kieltämättä aikamoista teollista moskaa...

Pumpui

En edes osaa kuvitella, millaista olisi elää alle 500 kilokalorilla päivässä. Ajatuskin huimaa. Etenkin jos ohjelma suosittaa samaan aikaan aloittamaan liikunnan, voi olla olo aikamoisen tukala :)

Kehoa kunnellen on kyllä erinomaisen hyvä mittapuu melkein kaikkeen tekemiseen! Tosin aina ei kannata kuunnella niitä laiskailuviestejä vaan niitä kiitoksia rankan treenin tai terveellisesti syömisen jälkeen.

Cambridgellä laihduttanut (Ei varmistettu)

Vanha aihe, mutta itse laihduin Cambridgellä 30 kiloa 6 kk ajan eli 5 kg kuussa. Paastolla olin pari viikkoa pahimman sokerinälän ajan. Siitä sitten tasoja ylöspäin normaaliin terveelliseen syömiseen pikkuhiljaa. Olin itse kokeillut elämäntapamuutosta aiemmin jättämällä sokerisia herkkuja vähemmälle, mutta palasin samaan vanhaan kaavaan jokikinen kerta. Totaalinen täysstoppi auttoi mulla. Aluksi söin yhden salaatin +kanaa päivässä pussien lisäksi. Sitten normiruoan määrää lisättiin, kunnes lopulta söin pelkkää tavallista ruokaa. Paino on pysynyt kaksi vuotta samana, syön herkkuja kohtuudella (rakasuklaata) ja aivan tavallista ruokaa. Pusseihin en ole koskenut kuurin lopettamisen jälkeen. Mulla tää toimi, vaikka alussa epäilinkin. Kuulostelin kuitenkin koko ajankehoa... Jos olisi ilmaantunut huonoa oloa tai tykytystä, olisin lopettanut ohjelman kesken.

Kommentoi

Ladataan...