Synkeä marraskuu, valoisampi mieli

Ladataan...
Pumpui

Piti tänään kirjoittaa siitä, kuinka tehokkaasti lenkki tyhjentää päätä ja auttaa hiljentämään turhan kiivaasti raksuttavat aivot hetkeksi. Elämässä on taas riittänyt melkoisen yllätyksellisiä käänteitä (niistä sitten lisää kun aika ja tilanne sallivat!), ja olin ajatellut että juokseminen voisi auttaa rauhoittamaan mieltä kaikessa tiimellyksessä. Mutta sitten olin metrossa matkalla kotiin, kun tuli soitto, että olisi ruokaa ja ystävän seuraa tarjolla kotimatkan varrella. Ja kun kerta olin unohtanut kotiavaimet duuniin ja kyseinen ystävä vara-avaimiani säilyttää, oli pakkokin poiketa hänen kauttaan. Pitänee kirjoittaa sitten siitä.

Niin. Jumppapirkon elämässä on myös päiviä, jolloin treenaaminen vaihtuu lennosta pihviin, pullaan ja punaviiniin. En ole koskaan ollut mikään ehdottoman kurinalaisuuden ja tiukan regiimin kannattaja, mutta välillä sitä ehkä turhaankin potee huonoa omatuntoa siitä, että valitseekin seuraelämän ja hengailun tavoitteellisen puuhaamisen sijaan. On nimittäin yhtä lailla virkistävää välillä unohtua ystävän keittiöön turisemaan elämästä kolmeksi tunniksi ja siinä samalla puolihuomiossa tuhoamaan puoli pulloa punkkua. Kroppa ei ehkä kiitä ihan samassa määrin kuin tiukassa treenissä, mutta mieli piristyy, ja sitä tähän kauheaan Mordor-aikaan tarvitaan enemmän kuin koskaan.

Marraskuu on minulle henkilökohtaisesti yksi vaikeimpia kuukausia vuodessa. Alati lisääntyvä pimeys houkuttelee himmailemaan himassa ja nukkumaan päiväunia. Tänä vuonna olen kuitenkin huomannut olevani reilusti reippaampi kuin yleensä, enkä muistaakseni ole kertaakaan kokenut sellaista "käyn nukkumaan tähän sporan lattialle heti kun olen syönyt nämä kolme levyä Fazerin sinistä" -väsymyshetkeä, jollaisia on aikaisempina vuosina tullut pitkin pimeintä syksyä monta kertaa. En osaa suoraan sanoa mistä tämä positiivinen boogie johtuu, mutta ehkä urheilun ja seuraelämän balanssin, ystävien seuran, vitamiinitankkauksen ja hyvin nukkumisen pyhä yhteys on edesauttanut sitä, että mieli on pysynyt valoisana synkeässäkin säässä. 

 

Share

Kommentit

FFFifi
Fitness Führer

Luinko rivien välistä oikein, että kirjoitit tämän kännissä :D

Ja ne sun väsymyshetket on ilmeisesti jotenkin yliaistillisesti siirtyneet mulle, täällä niitä nimenomaan riittää.

Lotta Katariina
Pumpui

En sanoisi että kännissä vaan ehkä seitinohuessa :D

Mahtava termi, seitinohuessa! :)

sinisiipi
Seikkailu Aasiassa

Mullakin on ollut ihan poikkeuksellisen energinen marraskuu, yleensä vaivun todellliseen synkkyyteen ja siksi odotan marraskuuta pienellä kauhulle. Nyt tajuan, ettei synkkyys ole vieläkään saapunut ja marraskuu on ihan kohta ohi :) Ehkä energiaa on riittänyt, kun on saanut tehdä  inspiroivia asioita, olla ihanien ihmisten keskellä ja urheillut enemmän kuin monina vuosina.

Kommentoi

Ladataan...