Testissä Crosscore

Pumpui

Kiikkerä naruhantaakiviritelmät ovat onnistuneet livahtamaan konseptijumpiksi ja liikuntakeskusten ryhmätunneiksi. Kävin Fressissä kokeilemassa Crosscore-jumppaa ja muistin, miksi lihakset ovat jees ja diskomusiikin tahdissa askeltaminen taas ei.

 

&feature=related

 

Crosscore ja TRX ovat vähän kuin väkipyöriä, joissa kulkee kahteen kahvaan päätyvä naru. Kun viritys laitetaan kattoon (tai oheisessa videossa puuhun) killumaan, saadaan siitä erinomaisen monipuolinen lihaskuntovärkki.

Ensinnä disclaimer: en ole mikään suuri ryhmäliikunnan ystävä. Pusaan toki mielelläni seurassa, mutta minun on vaikea ymmärtää miksi kaikki täytyy tehdä häseltäen ja diskomusiikin tahdissa. Siksi Crosscore-tunnin alku olikin pieni shokki, kun ensin kaivettiin esiin tikkaita ja viriteltiin laitteita ja kaivettiin esiin steppereitä. Ja sitten aerobicattiin alkulämmittelyiksi. Voi luoja, minähän olin tullut rääkkäämään lihaksiani enkä tekemään ristiaskelta Rihannan tahdissa! (Kaveri tosin kertoi että hänen Cc-tunnillaan ei koskaan aerobicata, eli kävi vain huono mäihä.)

Kun musikaaliset alkulämmittelyt oli hoidettu pois alta, alettiin toimeen. Väenpaljouden vuoksi homma hoidettiin pareittain niin, että toinen teki Crosscore-liikettä ja toinen jotakin muuta stepperillä tai matolla. Laitteen epävakaus laittaa etenkin keskivartalon kunnolla töihin, ja liikkeitä voi tehdä jos minkälaisia. Tunnilla teimme pelkästään kädet kahvoilla -liikkeitä, mutta myös nuo videon osoittamat jalkojen roikutukset näyttävät hauskoilta - joskin hyvin onnettomuusalttiilta.

Eniten pidin Crosscoressa siitä, että laite on monipuolinen ja rankkuusastetta saa säädettyä ilman sen suurempaa häslinkiä kallistuskulmaa muuttamalla. Etenkin nojaten tehdyt kyykkyhypyt ja hieman voimapyörähelvetistä muistuttavat ojennukset pistivät koko kropan tutisemaan. Jumppapirkkoa minusta ei tullut edelleenkään, mutta jos laitteen joskus salilla näen, voisin mieluusti sillä leikkiä vähän lisääkin.

Kävin samalla hämmästelemässä Kampin Fressin tiloja. Jo oli kiiltävää ja hienoa! Ei muuten ollut ensimmäinen kerta, kun kellarisalilla kävijä tuntee itsensä juntiksi hienossa kuntokeskuksessa. Oli televisiot juoksumatoilla ja laitteita, jollaisia minä en ole ikinä nähnytkään. Tosin sijainniltaan Annankadun Fressi on hieman riskialtis: sisäänkäynti kun on yhteinen hampurilaisravintolan kanssa. Vaati aikamoista mielenlujuutta, että en nälkäisenä jumpasta tullessani livahtanut syömään ravintelin erinomaista halloumibursaa.

 

 

Share

Kommentoi