Treeni, arki, treeniarki

Ladataan...
Pumpui

On merkittävä ajatuksellinen ero, onko treeni osa arkea vai arjen päälle soviteltava palikka.

Luin eilen Tyhjä ajatus -blogin Sarandan mietteitä treenaamisesta ja arjesta. Sarandalla oli erinomaiset vinkit siihen, miten liikkuminen saadaan osaksi arkea: suunnittele ja pidä suunnitelmistasi kiinni, tee treenistä sosiaalinen tapahtuma, vähän on parempi kuin ei mitään. Itse lisäisin listaan vielä yhden tärkeän seikan:

älä ajattele liikkumista tai treenejä arjen päälle sovitettavana palikkana vaan osana sitä.

Itse yritän suhtautua treenaamiseen ja liikkumiseen niin keskeisenä osana elämää, että se ei liiaksi jää muiden asioiden alle. Kun treeneissä ja juoksemassa käyminen ja fillarointi ovat osa normaalia elämäni ohjelmistoa siinä missä töiden tekeminen, bloggaaminen ja muut projektit tai vaikka säännöllinen syöminen ja nukkuminen, ne eivät painu unohduksiin saman tien kun kiireet painavat päälle.

Onnistuuko se? Vaihtelevasti. Välillä tulee muita menoja ja yllättäviä käänteitä, jotka tekevät treenaamisesta haastavampaa. Jos ei muuta, yritän ainakin fillaroida töihin ja takaisin, saapahan tunnin raitista ilmaa edes päivän aikana. Alla näkyvät kaksi viimeisintä, suht suunnitelmatonta viikkoa. En ollut tehnyt ihmeempiä suunnitelmia viikolle, kunhan menin tuntemusten mukaan. Juoksua olen yrittänyt lisätä ohjelmaan, sillä olen menossa juoksemaan Helsinki City Trail -polkujuoksukisaan ensi kuussa. Olen enemmän kuin innoissani!

Ma: crossfit, tunti työmatkapyöräilyä
Ti: crossfit, tunti työmatkapyöräilyä
Ke: 30 min kevyt lenkki, tunti työmatkapyöräilyä
To: crossfit, tunti työmatkapyöräilyä
Pe: lepo- ja vapaapäivä, tunti pyöräilyä hammaslääkäriin ja takaisin
La: sali + kevyt lenkki koiran kanssa
Su: lepo

Ma: crossfit, tunti työmatkapyöräilyä
Ti: lepo, tunti työmatkapyöräilyä
Ke: 10 km lenkki, tunti työmatkapyöräilyä
To: tuolitanssi, tunti työmatkapyöräilyä
Pe: crossfit, pyöräily treeneihin ja takaisin (50 min), 50 rangaistusburpeeta tuolitanssin takia (ks. edellinen)
La: lepo, 10 km kävelyä
Su: crossfit, pyöräily treeneihin ja takaisin (50 min), kävelyretki Kaitalammella

 

 

Share

Kommentit

Suvi K.
Sisunainen

Erittäin hyvä pointti! Ei ihmiset mieti joka päivä erikseen sitäkään, kävisinkö tänää lounalla tai katsoisinko illalla telkkaria, jos ne kuuluu "prototyyppisen" päivän ohjelmaan, ja liikunnasta voi tehdä ihan samanlaisen vakipalikan. :)

Lotta Katariina
Pumpui

Jep, tosin mä vasta joskus ehkä 25-vuotiaana opettelin syömään lounasta. Mikä maailman mullistava kokemus, sitä ennen olin aina sinnitellyt jonnekin iltakasiin asti syömättä mitään. Nykyään tulis kuolo jos ei saa isoa lounasta :D

Piskuinen (Ei varmistettu)

Tässä postauksessa minulle tuli yllätyksenä, että treenaat crossfitiä (ainakin tällä hetkellä) vain kolmesti viikossa. Olen aina ajatellut, että tosissaan treenaavat tekevät 5-6 treeniä viikossa ja mielestäni se on jo niin paljon, että muulle ei juurikaan jää arjessa aikaa, jolloin treenin sovittamisesta "muuhun elämään" saattaa oikeasti tulla ongelma. Mutta näköjään voi olla intohimoinen crossfit-urheilija vaikkei kävisikään boksilla päivittäin :) Valaisevaa, kiitos tästä!

Lotta Katariina
Pumpui

Joo, mulle on melkoisen vaikeaa tällä hetkellä treentata enempää kuin vain tuo kolme kertaa, etenkin jos haluan myös juosta.

5-6 kertaa viikosssa oli pitkään se mun ohjenuora, mutta tuollainen treenimäärä yhdistettynä oman elämän realiteetteihin (ikä, duuni, muut proggikset) tarkoitti sitä että en oikein palautunut tarpeeksi. Treenikin rupesi maistumaan puulta, kun nyt taas intoa on paljon enemmän. Välillä tuntuu että olen jotenkin "epäonnistunut" crossfittaajana jos käyn vain 3-4 kertaa viikossa, mutta toisaalta ei musta ole mitään huippua tässä tulossa kuitenkaan, eli jos pieni höllääminen tarkoittaa sekä koko elämän helpottumista että parempaa treenimieltä palautumisen ollessa parempaa, niin ei se varmaan kauhean väärin voi olla :)

Pitää kirjoittaa tästä lisää jossain vaiheessa!

Piskuinen (Ei varmistettu)

Kiitos vastauksesta ja kirjoita ihmeessä lisääkin aiheesta! Tunnistan nuo fiilikset huonosta palautumisesta ja epäonnistumisesta crossfittaajana. Erikoinen laji, tuo mukanaan niin paljon muutakin - etenkin tunnepuolella - kuin pelkän jumppaamisen.

Kommentoi

Ladataan...