Treenittömän viikon opetukset

Ladataan...
Pumpui

Olen ollut viikon treenitauolla, koska kroppa ja pää ovat melkoisen itsepintaisesti vaatineet lepoa. On erinomaisen kummallista olla jouten, kun normaalisti lähes jokainen ilta kuluu hikoillessa. Kas tällaisia huomioita tein viime viikolla:

Alkuilta on tehnyt comebackin. Normaalisti kello seitsemäntoista ja kahdenkymmenen välillä ei tapahdu juuri muuta kuin treeniä ja matkustamista treeneihin tai niistä pois oheisaktiviteetteineen. Nyt olen ollut kotona kuudelta hämmästelemässä, että mitäs täällä tehdään näin kummallisena aikana.

Roskaruoka on koukuttavaa. Päätin lepoviikon alun kunniaksi syödä juuri niin paljon ja juuri sitä mitä huvittaa. Joten tulin marketista kotiin kassi täynnä leipää, suklaata ja sipsejä. Parin päivän porsastelun jälkeen huomasin, että herkkuhimo seuraa minua joka paikkaan. Lounaalla tekisi mieli vetää pizzaa, iltaisin toivon että kaapista löytyisi vielä yksi levy Fazerin hasselpähkinärouhesuklaata. Huomasin myös himoitsevani alkoholia huomattavasti enemmän kuin normaalisti. Tähän himotukseen löytyi helposti lääke, kun seitsemän päivän sisään osui kolme alkoholiaiheista duunikeikkaa.

Unen laatu on surkeaa. Olen pyörinyt sängyssä rauhattomana ja heräillyt keskellä yötä. Stressillä voi olla syynsä asiaan, mutta pääasiassa syytän huonosta nukkumisesta treenittömyyttä (ja vähän ehkä edellisen kohdan alkoholinnauttimista). Ahkerasti urheillessa tuntuu saavutukselta, että on hereillä vielä siinä vaiheessa kun lukuvalon energiansäästölamppu himmenee. Nyt on mennyt tunti jos toinenkin uniajasta pakkopötköttämiseen. Unetkin ovat olleet levottomia, olen muun muassa miekkaillut duunikaverin kanssa siitä, kumpi saa pitää työpaikkansa (ja henkensä) - pomo kun oli keksinyt yt-neuvotteluja kustanustehokkaamman tavan päästä väestä eroon.

Treenittömälle ei synny pyykkiä. Normaalisti hurrutan pesukonetta noin joka toinen päivä. Nyt kesti melkein viikko saada kone täyteen. Kalsarit meinasivat loppua kesken, kun odotin että saisi kokonaisen koneellisen latinkiin. Sukat loppuivat jo kolmannen päivän jälkeen. Ehjien nilkkasukkien kauppaan menemisen sijaan ratkaisin ongelman siirtymällä hameiden käyttäjäksi. Tätäkään ei normaalisti tule tehtyä, kun joutuu polkemaan pitkin kaupunkia miesten fillarilla.

Televisiosarjat ovat aikamme oopiumia. Päätin sitten hankkia Netflixin. Virhe. Vietin kokonaisen illan puolittaisessa koomassa katsellen How I Met Your Motherin ensimmäisen tuotantokauden jaksoja. Siinä ajassa olisi lukenut kirjan tai pari. Niitä en ole lukenut paljon ollenkaan, edes nukkumaan mennessä. Ihme ettei läppäri ole vielä kasvanut vatsaani kiinni, niin tiiviisti olen köllöttänyt masini mahan päällä.

Lepo on kuitenkin tehnyt höpöä. Nyt tekisi pirusti mieli jo treenata, mutta päätin palata jumpan pariin vasta loppuviikosta. Tosin optimistisesti aion pakata tänään matkalaukkuun juoksuvaatteet. Olen uskotellut itselleni, että aion mennä lenkille, kun lähden muutamaksi päiväksi juttukeikalle Skotlantiin. Niin-pä.

 

Share
Ladataan...

Kommentit

Teemu Gymiltä (Ei varmistettu)

Onko sulla muka muitakin kun alkoholiaiheisia juttukeikkoja? :)

Tuo unettomuusjuttu on jännä, vaikka omalla kohtaa ylimenneen stressikuorman (sisältäen sekä treenit että muun elämän) tunnistaa helpoiten menneistä yöunista kun kroppa ja mieli käy ylikierroksilla, niin lepojaksoilla on välillä erilaista mutta yhtä pahaa unettomuutta kun energiaa ei saa oikein purettua mihinkään. Parhaiten nukkuu siinä välissä kun pääsee rehkimään muttei vielä ole tippunut rajan väärälle puolelle. Tai sitten elämä on vaan rakennettu liikaa näiden treenihommien ympärille. :D (vrt. tuo "alkuilta on tehnyt comebackin").

Nimimerkillä "Myöskin kevyellä viikolla"

Lotta Katariina
Pumpui

Tuo on kyllä totta, että treenaaminen voi viedä kropan ja mielen myös ylikierroksille. Mulle kävi niin usein silloin kun vielä painin, silloin oli välillä tosi vaikea nukahtaa treenien jälkeen.

Ja kyllä mulla välillä on muitakin kuin viinakeikkoja. Välillä. 

FFFifi
Fitness Führer

Toi on kyllä jännä, että mitä huonommin syö, sitä huonommin syö :D Tankkaan nyt, niin syön normaalia enemmän hiilareita ja siis myös näitä huonoja. Normaalipäivinä aamupalan jälkeen nälkä on aikaisintaan lounasaikaan, tänään mietin jo ratikassa matkalla töihin, että jätinkö vahingossa aamiaisen syömättä kun on niin nälkä :P

Ja alkoholi....kai ne aivot ovat tottuneet siihen, että jotain kemiallista sekoitusta pitää saada! Aika huolestuttavaa toisaalta :D

Lotta Katariina
Pumpui

Mä olen sentäs niin piintynyt terveelliseen aamiaiseeni että en osannut vaihtaa sitä mättämiseen :D

Ei mulla oikeastaan ole ollut niinkään tarve saada alkoholia vaan jotain hyvänmakuisia juomia, jotain superhyvää viiniä tai joku cocktail. Outoa :D

 

FFFifi
Fitness Führer

En mäkään vaihtanut aamiasta, sentään :D Mutta se tavallinen ei tunnu pitävän nälkää jos muuten syö pääasiassa hiilareita :O

Inka / alternatiiviurheilija.net (Ei varmistettu) http://alternatiiviurheilija.net

Oon huomannut myös sen, että kun on päiviä jolloin ei treenaa, niin uni ei maistu läheskään yhtä hyvin silloin. Tosi ärsyttävää! En nyt varsinaisesti unettomuudesta kärsi, mutta kyllä on erittäin paljon mukavampaa mennä nukkumaan kun oikeasti tietää nukahtavansa heti sikeään uneen <3

Toi on niin tuttua ja sitä hämmästyy, että onhan sitä muutakin elämää. Pidin tässä nyt vähän väkisinkin kk vähemmällä treenillä, kun oli flunssaa ja kroppa lagas niin pahasti rankan kesän jäljiltä. Alkuun en tahtonut saada nukuttua, mutta sekin hävisi viikossa ja ruokahalu kutistui alun vaikeuksien jälkeen. Nyt alkoi vaan loppukuuta kohden iskeä mahistus eli vähän oli onneton ja tukala olo, kunnes menin perjantaina taas uimaan niin ai että :D Kun siihen treenaamiseen kerran tottuu niin kyllä sitä sitten kaipaakin. Mutta after all tää kk on tehny todella hyvää.

http://triathlontreeni.blogspot.fi/

Lotta Katariina
Pumpui

Aivan! Ei sitä meinaa muistaa, vaikka kuinka tietääkin, että lepääminen on tosi tärkeää myös pidemmän tähtäimen kehittymisen kannalta.

Sof (Ei varmistettu)

Olen itse huomannut aivan samat asiat kuin sinä! Tosin olin sairaana 2 viikkoa ja siksi en päässyt jumpalle. Mutta pyykkiä ei todellakaan tarvinnut pestä, kun ei ollut niitä hikisiä salikuteita ja illat olisivat olleen aivan liian tylsiä ilman Netflixiä... Uni oli todella huonolaatuista ja mieli huusi salille. Toisaalta tuli ihan pikkasen syötyä lohtusuklaatakin sairauteen ja yleiseen kurjaan oloon, vaikka tunsi tavallaan huonoa omaa tuntoa liikkumattomuudestaan. :D

Lotta Katariina
Pumpui

Outoa, että kun treenaa eli kuluttaa paljon, ei edes tee mieli syödä mitään mättöä. Mutta mitä enemmän on liikkumatta, sitä enemmän tekee mieli vetää napa täyteen moskaa :D

 

merkkari

Huikee huomio toi alkuillan comeback! :D Mä oon huomannut saman, jos joskus lähtee töistä jo viiden aikaan, normaalin puoli kasin sijaan... ihanan iltapainotteiset työajat, onneks aamujumpat tuntuu muutenkin mukavammilta.

Kommentoi

Ladataan...