Uusintatoive: Älä ole treeninarttu (tai yrmy-Jorma)

Pumpui

Tammikuun ensimmäinen maanantai. Tungosta saleilla, jumpissa ja laduilla. Miten sinä otat tulokkaat vastaan?

Kirjoitin syksyn alkajaisiksi siitä, kuinka ikävästi joissakin seuroissa saatetaan ottaa aloittelijat vastaan postauksessa Toive: älä ole treeninarttu. Nyt esitän saman toiveen, päivitettynä versiona, johon on lisätty mukaan myös terveiset yrmy-Jormalle:

 

"Vituttaa noi uudet, kun ei oikeat treenaajat mahdu tekemään mitään."

"Taas joku uusi oli sekoilemassa, eikö ne osaa mitään?"

"Miksi tänne pitää päästää aloittelijoita?"

Kaikki yllä olevat asiat on sanottu oikeasti ääneen eri harrastuspiireissä. Ensimmäinen niistä vieläpä erään aloittelijan kuullen, sellaisen henkilön toimesta, joka aktiivisesti ja julkisesti esiintyy oman lajinsa laajenemisen ja entistä monipuolisemman harrastajakunnan edistämisen asialla. Että tervetuloa treenaamaan vain, meillä on lämmin henki! 

Monille uuden harrastuksen aloittaminen tarkoittaa korkean kynnyksen rohkeaa ylittämistä. Vaikka olenkin melkoisen sosiaalinen luonne, on uuden lajin aloittaminen ollut aina hirvittävän pelottavaa, joten voin vain kuvitella miltä tuntuu niistä, jotka jännittävät erilaisia sosiaalisia tilanteita ja uusia kuvioita ihan kunnolla. Kun seisoin hoomoilasena tatamin reunalla tai yritin parhaani mukaan tulkata crossfit-salin taululle kirjoitettua kryptistä tekstiä, mikään ei tuntunut paremmalta kuin rohkaiseva hymy kokeneemmalta treenaajalta ja ihan pyytämättäkin annettu apu.

Siksi toivonkin kaikilta, jotka kohtaavat uusia harrastajia: älä ole treeninarttu (koskee molempia sukupuolia, toim. huom.). Muista, että olit itsekin joskus aloittelija. Nyt edessäsi hädissään tötöilevästä tyypistä voi tulla kuukausien ja vuosien myötä paras kaverisi, luotettu treenikumppanisi ja vaikka uusi suomenmestari. Käy esittäytymässä, opeta talon tavoille, auta hädässä. Toivota tulokas tervetulleeksi, onhan tämä tehnyt erinomaisen päätöksen valitessaan lajin, johon sinäkin suhtaudut intohimoisesti.

Toinen toiveeni on osoitettu yrmy-Jormille: älä ole mulkku kanssaihmisillesi. Olin hiihtämässä ensimmäistä kertaa pitkään aikaan viime viikonloppuna. Paloheinän kilometrin mittaisella ladulla oli paljon väkeä, ja nopeammat joutuivat ohittelemaan hitaampiaan. Koska olin ensi kertaa suksilla tällä vuosituhannella, menemiseni oli tietenkin hieman horjuvaa. Yritin parhaani mukaan päästää muita ohitse. Eräs herrasmies tunki väkisin ohi oikealta ja mutisi jotain p- ja v-alkuisia sanoja minut ohittaessaan. Huikkasin perään vilpittömän anteeksipyynnön ja kerroin olevani ensi kertaa laduilla miesmuistiin. Ja mitä sainkaan takaisin? Lisää v-alkuista mutinaa. Kiitos vaan, yrmy-Jorma, tosi kiva jakaa latu ja harrastus sinun kanssasi!

Jokaisen on aloitettava jostakin. Siedäthän myös meitä hitaampia ja huterampia. Yrmy-Jormailusi saattaa pilata toisen päivän, tai pahimassa tapauksessa lopettaa harrastuksen alkumetreille. Tai jos et siedä huonompiasi, niin käy sitten yrmyilemässä yksinäsi vaikka keskellä yötä.

 

Mahtavaa maanantaita kaikille treenaajille tasosta ja nopeudesta riippumatta!

Share

Kommentit

Vierailija (Ei varmistettu)

Pakko myöntää, että ei tulisi mieleenkään lähteä Paloheinään hiihtämään noiden yrmyilijöiden takia..ymmärrän toisaalta että ärsyttää kun täällä etelässä ei hirveästi pääse hiihtämään ja vähäiset ladut on tukossa..Lapissa hiihtäessä en ole ikinä kohdannut näitä "latua!"-ukkoja mutta siellä toki latua riittää..Helsingissäkin on kiva hiihtää jäällä, saa nähdä tuleeko kestäviä jäitä tänä vuonna

Lotta Katariina
Pumpui

Helsingissä on kyllä suhteettoman paljon hiihtäjiä latuverkoston määrään suhteutettuna, etenkin jos on vähäluminen talvi :D

Oi, tulispa jäät!

Tulipa mieleen teinien alakoulun hiihtokisat: mä en usko, että kenellekään oli jäänyt epäselväksi ketä laduilla ponnistelee kyseisenä päivänä. Jotenkin uskoisin aikuisen aloittelijan pystyvän pysymään pois jaloista ja ehkä vastaamaan jollain tavalla v- kommentteihin. Mutta: kuulin ihan kypsään ikään ehtineen miehen kiroilevan eka- ja tokaluokkalaisille, jotka tosissaan pinnistelivät ladulla. Sinne sekaan vaan opettajien pyynnöistä huolimatta ja kiroilemaan lapsille. Onneksi mykistyin täysin tyypin touhusta tai lapset olisivat kuulleet lisää voimasanoja. Ja onneksi mies huusi mennessään tulevansa uudelleen, kun **** **** *****olisivat kotona. Että sellainen tapaus.

Lotta Katariina
Pumpui

Vähän harmittaa että en ruvennut huuteleen takaisin yrmylle, etenkin kun sen piti väkisin puskee ohi oikealta pertsauran puolelta kun kiltisti tötöilin menemään siinä oikeassa reunassa kuten pitää :D

Mutta ihan kauheaa huudella lapsille, luulis sitä aikuisen ihmisen ymmärtävän että ekaluokkalaiset ei välttämättä hiihdä yhtä kovaa kuin hän! 

Suvi K.
Sisunainen

Hyvä postaus, ja olen todellakin samaa mieltä! Tasapuolisuuden vuoksi kirjoittelin myös muutaman toiveen aloittelijoille kuntosalilla. :)

Kommentoi