Ladataan...
Pumpui

Eli kuinka kolmenkympin korvilla olevat jättivät kaljanjuonnin vähemmälle ja päättivät järjestää läskicooperin.

Juhannusjuhlissamme jokin oli toisin kuin ennen. Hämmästyttävän monet keskusteluistamme koskivat liikuntaa, syömistä ja laihtumista. Moni kavereistani on kolmenkympin lähestyessä intoutunut jättämään kaljanjuonnin vähemmälle ja hankkinut kuntosalikortin. Tai no, jotkut eivät ole luopuneet kaljasta mutta ovat ympänneet kalenteriinsa myös liikuntaa.

Moni on havahtunut siihen, että ikää alkaa karttua, ja nyt vielä olisi mahdollista vaikuttaa siihen, millaiselta näyttää ja miltä olo tuntuu sitten keski-iän kolkutellessa. Ja hyvä niin. Juuri vähän aikaa sitten uutisoitiin, että suomalaisista työikäisistä yhä harvempi on edes säädyllisessä kunnossa.

Tuttavapiiriimme kuuluu paljon kekseliäitä ihmisiä, jotka järjestävät teemabileitä, tekemistä ja eeppisiä ekskursioita tuosta vain. Siksipä huomenna juoksemme ns. läskicooperin. Siinä on monta voittajaa ja vain yksi häviäjä - se, jonka tulos on huonoin, on porukan virallinen läski siihen saakka, kunnes seuraava läskicooper juostaan. Siinä luulisi riittävän kannustinta pinkoa hieman tovereitaan lujempaa. Kerron viikonloppuna, miten kävi.

Share

Ladataan...
Pumpui

Trikoot päälle, nahkaan öljyä ja painimolskille? Ei sentään. Painiminen on hauskaa, tehokasta kuntoilua ja mielettömän hauskaa. Sitä nimittäin voi harrastaa muutenkin kuin kreikkalaisroomalaisesti. Tällä kertaa lajikokeilussa lukkopaini.

Koska en tunnetusti sano ei millekään mahdollisesti vaaralliselle ja hien pintaan nostavalle puuhalle, lähdin poikien kanssa painimaan. En olisi ikinä uskonut sanovani, että painiminen on oikeasti törkeän hauskaa puuhaa! Testilajina oli lukkopaini, jossa yritetään hallita vastustajaa raajalukkojen ja kuristusten avulla. Lajin (ja samankaltaisen, joskin pyjaman näköisessä asussa toimitettavan brasilialaisen jujutsun) näkyvyys on kovasti noussut vapaaottelun suosion kasvaessa. Enää paini ei siis kuulu vain niille jättimäisille karvaisille ukkeleille liian pienissä trikoissaan.

Kokeneen painijan johdolla pääsimme harjoittelemaan, kuinka kaverin alta pääsee kiemurtelemaan pois, heittämään tämän kaaressa yltään niin että tömähdys käy - ja makeimpana temppuna tekemään komean lukon, jossa altavastaajan asemasta pääsee kiepsahtamaan silmänräpäyksessä tilanteen hallitsijaksi. 

Painiminen on ihastuttavan alkukantaista toimintaa - ja mitä erinomaisinta treeniä koko kropalle aivoja myöden. Lukkopainissa ei välttämättä voita se isoin tyyppi vaan se, kumpi pystyy hyödyntämään omat ja kilpakumppanin liikkeet hyödykseen. Ja mikä mahtava tunne siitä tuleekaan, kun kauhean äheltämisen jälkeen saa parikymmentä kiloa painavamman painitoverin kammettua komeassa kaaressa tatamiin! Tätä on kokeiltava pian uudestaan.

 

Share

Ladataan...
Pumpui

Aamulla sapetti. Edessä toikkaroi pyörällään etanavauhtia kulkeva, kaistaa laidasta laitaan sahaava, yhtäkkiä ilman mitään käsimerkkejä liikennesääntöjen vastaisesti kääntyvä tollopyöräilijä. Teki mieli huutaa että mene hitto pois liikenteestä vaarantamasta muiden elämää. Ja ei, minä en ollut autolla vaan pyörällä matkassa.

Yleensä aktiivista pyöräilijää sapettavat muusta liikenteestä piittaamattomat autoilijat ja ennakoimattomasti poukkoilevat jalankulkijat. Tällä viikolla hermo on mennyt kuitenkin pahiten kanssapyöräilijöihin.

Onko niin hiton vaikeaa noudattaa liikennesääntöjä? Onko ihan mahdotonta nostaa se toinen pikku kätönen ohjaustangolta ja osoittaa takana tuleville, että on kääntymässä? Onko liikaa pyydetty ajaa kaksisuuntaisen pyöräkaistan oikeassa laidassa tai oikeaan suuntaan, jos kaista on yksisuuntainen? Olisiko ihan kamalaa, jos liikennevaloissa et tunkisi muiden pyöräilijöiden eteen, jos olet kuitenkin se hitain ja muut ovat ohittaneet sinut jo monta kertaa?

Holtittomat pyöräilijät paitsi aiheuttavat vaaraa itselleen ja muille, myös vahingoittavat kaupungissa liikkuvien autoilijoiden, pyöräilijöiden ja kävelijöiden räjähdysherkkää suhdetta. Pyöräilyä ei ikinä oteta vakavasti, jos muille liikenteessä liikkujille jää aina mieleen satunnaisgeneraattorilla ajeleva tollo. Ei mulla muuta.

Kuva: bicycle.net

Share

Pages