Ladataan...
Pumpui

Kesäinen aamupäivä, Hietaniemen uimaranta, meri, hiekka ja atleettiset vartalot. Ja kymmenen celsiusastetta, hyytävä tihku ja tuuli.

Välillä sitä kyseenalaistaa oman järkensä ja harkintakykynsä. Kuten eilen aamulla, kun kömmin lämpimästä vuoteesta vetämään trikoita ja FiveFingersejä jalkaan. Olin nimittäin luvannut osallistua salimme järjestyksessään toiseen "Hietsu Beach Wodiin" - josta sovittiin tietenkin aurinkoisena hellepäivänä. Teki mieli jättää menemättä, mutta tietäen mikä kettuilun määrä feidaamisesta seuraisi ja kuinka paljon harmittaisi jos ei menisi, lähdin säätä uhmaten mukaan.

 

 

Joukossa tyhmyys tiivistyy, mutta myös tolkuton tekemisen riemu. Ilman kavereita vaatisi melkoisen määrän lisäsisua rämpiä vedessä ja puljata hiekassa tuossa kelissä. Lajit kun oli suunniteltu niin, että märän hiekan määrä persvaossa ja tukassa olisi maksimoitu, kiitos vain valmentajalle.

Laji 1: viesti kolmen hengen joukkueissa
2 kierrosta
10 m askelkyykky
10 m karhukävely
10 m kuperkeikat
10 m ryömintä
10 m kaverin vetäminen jaloista

Laji 2: pareittain
8 minuutin AMRAP
n. 50 m juoksu hiekalla
n. 50 m parin kanto vedessä (vaihto puolessa välissä)

Laji 3: kahdessa joukkueessa
8 kierrosta
toinen joukkue tekee 8 burpeeta hiekalla, sillä välin toinen joukkue tekee vatsapidon vedessä, vaihto kun viimeinenkin on tehnyt burpeet

 

Oli siinä Sonispheren purkumiehillä hämmästeltävää, kun reilut parikymmentä tyyppiä puljaa kiljuen ja ärräpäitä huudellen vesirajassa. Harvoin on kyllä ollut noin euforisen iloista väkeä vaihtamassa vaatteita jumpan jälkeen kuin eilen. Kärsimys ilmeisesti jalostaa, ja yhteinen kärsimys sitäkin enemmän.

Kiitos kuvista Hanna/CFCH!

 

 

Share

Ladataan...
Pumpui

Keväisin tekee mieli ryhtyä viherpeukaloimaan, ja hinku puutarhahommiin kasvaa vuosi vuodelta. Männä vuosina olen tyytynyt ikkunalautaviljelyyn, mutta tänä kesänä apetta kasvaa niin kotiparvekkeella kuin kaupunkiviljelylaatikossa.

Sain nimittäin napattua itselleni yhden Helsingin Energian tarjoamista viidestäkymmenestä viljelylaatikosta, jotka nököttävät Hanasaaren voimalan kupeessa. Siellä sitä saa tämän kesän viljellä mitä lystättää. Tai ainakin yrittää. Istutin siemenet ja taimet viikko sitten superkelien aikaan, mutta nyt sää on ollut taas niin kehno, että en tiedä uskaltaako tässä toivoa sen suurempaa satoa. Urbaani viljely on mitä erinomaisin idea, iso kiitos energiayhtiölle laatikosta ja vaivannäöstä - roudasivat vielä mullat ja käyvät tuomassa vettä tiluksille isoissa tankeissa!

Pelkästään koristeellisista kasveista en välitä pätkän vertaa. Minua kiinnostavat vain kasvit, joita tai joiden hedelmiä voin pistellä kitusiini. Tällä hetkellä parvekkeella kasvaa mansikkaa, korianteria, basilikaa ja rosmariinia. Ja bergamottia, jonka käyttötarkoitusta ei sen kummemin ole. Jos vaikka saisi hedelmiä, niin voisi puristaa niistä öljyä, jota käytetään muun muassa Earl Grey -teen maustamiseen. Ja General-nuuskan, tiesi Wikipedia kertoa.

Hanasaaressa taas kasvaa pian - toivon mukaan - hirmu liuta erilaisia salaatteja, papuja, tomaattia, lehtikaalta ja niin edelleen. En osaa viljellä yhtikäs mitään, ja ikkunalautabasilikankin pitäminen hengissä on ollut välillä haasteellista. Mutta tehdessä sitä oppii. Toivottavasti.

Hanasaaren laatikkoviljelyksiä voi muuten seurata Instagramissa hashtagilla #hanassakasvaa. Toivottavasti tällaisia hienoja projekteja tulee ympäri kaupunkeja enemmänkin!

 

*Edit: Selvennykseksi, että kyseessä ei ole kaupallinen yhteistyö. Laatikon saamisella ei ole mitään tekemistä blogin kanssa, vaan bokseja tarjottiin nopeimmille Helsingin Energian asiakkaille. :) 

Share

Ladataan...
Pumpui

Tänään oltiin kyllä vahvasti epämukavuusalueella. Hetkellisessä mielenhäiriössä lupasin liittyä jalkapallojoukkueeseen, ja tänään oli aika olla sanojensa mittainen. 

En ole mikään joukkueurheilija, ja palloa olen potkinut pari viimekeväistä puistokeikkaa lukuun ottamatta ehkä yläasteella. Ei ehkä mitkään vahvimmat speksit joukkueeseen liittymiselle. Mutta ensimmäiset treenit menivät olosuhteet (niin omat kuin ilmastolliset) huomioon ottaen oikein hyvin. Matalan kynnyksen joukkueessa oli hyvä meininki, enkä edes tuntenut tötöileväni kauhean pahasti. Pallon kuljettamisessa, syöttämisessä ja kaikessa muussa on ihan hirmuisesti tekemistä, mutta mikäs siinä, opetellaan sitten. Nappikset kyllä pitää ostaa ennen seuraavia treenejä. 

FC Futista? on muuten avoin kaikille neitimäisille pelaajille, jos kiinnostaa höntsäillä kerran viikkoon Helsingissä, lisätietoja saa vaikkapa allekirjoittaneelta!

Päivä on ollut melkoisen treenipainotteinen: aamulla seitsemältä crossfit-salille voimistelutreeneihin, sitten töihin, sitten jalkapalloa.Väsyttää sen verran tehokkaasti, että tämä naurattaa normaaliakin enemmän:

Share

Pages