Ladataan...
Pumpui

"Moi. Mä edustan tuotetta XXXXXX, tehtäiskö jotain yhteistyötä?"

Bloggaamisesta on tulossa yhä ammattimaisempaa. Ihan siihen en usko, että joka kolmas bloggaaja saisi säännöllisiä tuloja, kuten Blogibarometri tutki, mutta erilaisia kaupallisia yhteistyökuvioita on yhä useammassa blogissa. Mahtava homma, mutta myöskin ongelmallista, jos selkeitä tavoitteita ja yhteisymmärrystä tahojen välillä ei löydy.

Työpaikallani, digitaalisen mainonnan ja markkinoinnin etujärjestö IAB Finlandissa työstetään (miljoonan muun projektin ohella) paraikaa markkinoijille suunnattua opasta siitä, miten tehdään tuloksellista yhteistyötä bloggaajien kanssa: miten valitaan oikea blogi ja yhteistyön tapa, miten sovitaan mittaamisesta, mitä kaikkea pitää ottaa sopimisessa huomioon ja niin edelleen. Alla olevalla videolla jutustellaan projektista lisää (ja suoritetaan niinku-sanan sanomisen ja käsienvääntelyn maailmanennätys, olin ensimmäistä kertaa kameran edessä ja vieläpä Sanoman studioilla, ja arvatenkin kauhusta kankeana):

Koska oppaaseen halutaan mukaan mahdollisimman monenlaisia näkökulmia, käännynkin teidän puoleenne, hyvät kanssabloggaajat. Mitä te toivotte markkinoijilta, jotka ottavat teihin yhteyttä? Miten teitä tulisi mielestänne lähestyä, kuinka tarkoilla spekseillä tulisi olla liikenteessä? Mistä asioista olisi teidän näkövinkkelistänne sopia entistä paremmin?

Kuulen mielellään myös kauhutarinanne ja kertomukset siitä, kuinka poskettomia yhteistyökuvioita teille ehdotettiin. Olen kuullut huhuja markkinoijasta, joka olisi  halunnut postauksia tuotteestaan 30 päivää putkeen. Itse olen joutunut kieltäytymään yhteistyöstä, jossa firma X olisi saanut tolkuttomasti näkyvyyttä vuoden ajan ja minä 10 pinnaa alennusta heidän verkkokaupastaan. Ajatuksenne ja kokemuksenne toimivat some- ja markkinointialan ammattilaisista koostuvan työryhmämme taustamateriaalina, ja pääsette edesauttamaan markkinoijia tekemään entistä jouhevampaa yhteistyötä juuri teidän kanssanne. 

Jos et halua kommentoida alle, voit lähettää ajatuksiasi minulle myös mailitse, osoitteeseen lotta.heikkeri(at)iab.fi!

Share

Ladataan...
Pumpui

Pramean kolmikerroksisen raakakakun tekeminen oli yllättävän helppoa. Ja hauskaa! Tsekkaa resepti ja osallistu arvontaan, jossa voit voittaa reseptikirjan itsellesi!

Eilen jo hehkutinkin Instagramin puolella leipaisemaani hervottoman hyvää raakakakkua. Ystäville tarjotun sunnuntaipäivällisen kruunasi mehevä, muun muassa taateleista, banaanista ja omenasta loihdittu raakakakku, jonka tarjoilin tuoreiden marjojen kanssa. Reseptin löysin tuoreesta Raakaleipurin parhaat kakut -kirjasta. Hymy Raw Food Cafeta pyörittävän Maria Lönnqvistin kirja sisältää mielettömän houkuttelevia ja kotikokinkin toteutettavissa olevia raakajälkkärireseptejä. 

Nimestään huolimatta kirjassa on muutakin kuin kakkureseptejä. Seuraavaksi voisin kokeilla kirjasta mustikkakuppikakkuja. Tai tyrmi-aprikoosijäätelöä. Tai minttu-browniekakkua. Tai kirjailijanleivosta, joka on twistaus rakastamastani Runebergintortusta. Oikeastaan haluan tehdä näistä jokaista! 

Kas näin valmistui Pehmeä hedelmä-suklaakakku:

Pohja:

3,5 dl saksanpähkinöitä tai mulperimarjoja*

Suklaakakku:
300 g taateleita
4 banaania
1 omena
1 dl raakakaakaojauhetta
1 dl psylliumia

Suklaakuorrute:
150 g kookosöljyä
1 dl hunajaa (tai 100 g taateleita)
2 dl vettä
1 dl raakakaakaojauhetta
suolaa

*Itse modasin pohjan reseptin raaka-aineiden puuttuessa seuraavasti: 1,5 dl mantelirouhetta, 2,25 dl mantelijauhoa, 2,25 dl kookoshiutaleita, 1,5 rkl raakakaakaojauhetta, 70 g kookosrasvaa, ripaus suolaa ja steviaa

Kakku tehdään 20 cm:n irtopohjavuokaan. Rouhi pähkinät tai marjat ja levitä ne vuokaan. Sekoita suklaakakun ainekset psylliumia lukuun ottamatta sileäksi. Lisää psyllium ja levitä nopeasti vuokaan. Sekoita kuorruteainekset ja kaada kakun päälle. Jäähdytä pakastimessa noin 20 minuuttia. Kakku säilyy jääkaapissa noin viisi päivää ja sen voi myös pakastaa. Tarjoile esimerkiksi marjojen tai syötävien kukkien kanssa.

Kiinnostuitko Raakaleipurin parhaat kakut -kirjasta? Hyvä, sillä järjestämme Kustannusosakeyhtiö Nemon kunnon väen kanssa arvonnan, jossa kolme onnekasta voittaa kirjan omakseen!

Kerro kommenttiosiossa sunnuntaihin 31.8. mennessä, mikä raakaleipomisessa kiehtoo, niin kirja voi olla sinun! Muista laittaa mukaan myös sähköpostiosoitteesi JOKO KOMMENTTIKENTTÄÄN TAI YHTEYSTIETOIHIN, niin saamme voittajat kiinni! Onnea arvontaan!

 

- Yhteistyössä Kustannusosakeyhtiö Nemo -

 

Share

Ladataan...
Pumpui

Masters 40-49-finaalia tuomitsemassa. Arvioitavan katseen alla jaetulle toiselle sijalle tullut Pete Auvinen. Kuva: Arttu Muukkonen

Viime vuonna istuin Karjalan kovin -kisakatsomossa superinnoissani, mutta en olisi osannut arvatakaan päätyväni seuraavana vuonna itse kentälle vahtimaan liikestandardeja ja vahtimaan toistomääriä. Vaan siellä sitä oltiin viime viikonloppuna, urakoimassa sekuntikello kaulassa ja tuloskortti kourassa.

Ensimmäinen isompi tuomarointikeikkani oli kesän alussa Box Battlessa. Joukkuekisa ei traumatisoinut sen kummemmin, joten lähdin hyvillä mielin dumarkiksi myös vanhalle kotiseudulle. Ja hyvinhän se sujui! Kuten viisas ylituomarimme totesi, jos tuomareita ei muisteta, he ovat tehneet työnsä hyvin. Itse olin kovin tyytyväinen koko tuomaritiimiin ja omaan suoriutumiseeni, eikä napinaa kaikunut lehtereiltäkään ainakaan omiin korviin saakka. Kiivaassa tahdissa ja pitkinä päivinä virhearviointeja voi toki sattua, mutta itse voin seisoa jokaisen hylkäämäni toiston takana enkä koe päästäneeni ketään liian helpollakaan. "Helvetti, sä sait sen tiukan tuomarin", kuului selän takaa yleisöstä ennen erään erän alkua. Kiitos, otan sen kohteliaisuutena!

Tekisi mieli lisätä tuomarihommat CV:hen, sen verran hyvä osoitus se on ihmisen multitaskauskyvyistä: finaalilajin viimeisten leuanvetojen aikana onnistuin samaan aikaan tarkkailemaan suoritusta, laskemaan ääneen toistoja, näyttämään yleisölle jäljellä olevien toistojen määrää ja ottamaan väliaikaa sekuntikellosta. Ja kaikki tämä tuloskortti kainalossa boksin päällä seisten. Normaalina työpäivänä korkeintaan särvin sumppia ja naputan viestejä samaan aikaan.

Tuomarointi on tällaiselle sääntönatsille ja äärimmäisen rajallisella säälintunteella varustetulle ihmiselle hirmuisen mukavaa hommaa. Mikäs siinä oli kilpailijoita kaitsea, kun lajit olivat kaikille selvät, sää muutamaa sadekuuroa lukuun ottamatta aurinkoinen ja yleisö hyvin messissä. Toimivat järjestelyt ja tehokas briiffaus heijastuivat varmasti myös kilpailijoihin, jotka olivat kaikki hirmuisen mukavia ja hyväntuulisia, jos eivät kisatilanteessa niin ainakin sen jälkeen. Erityisellä lämmöllä täytyy muistella yli 50-vuotiaiden masters-sarjan miehiä, joiden tuomaroiminen oli aivan hulvatonta. Mielettömiä urheilusankareita kaikki, ja millaisia huuliveikkoja! Alan vakavasti harkita oman isäukon pakottamista Crossfit Lappeenrannan alkeiskurssille, sopisi varmasti hyvin joukkoon.

Kiitos ja kumarrus vielä Crossfit Lappeenrannan porukalle erinomaisista järjestelyistä ja etenkin ylituomari Iiro Hirvelle kärsivällisestä kysymyksiin vastaamisesta ja kaitsemisesta pitkän viikonlopun halki. Hauskaa oli, otetaan uusiksi ensi vuonna! Kilpailijoiden näkökulmaa viikonloppuun voi muuten käydä lukemassa esimerkiksi super-Steffin blogista

Viikonlopun jäljiltä allekirjoittanut oli aivan naatti. Univelka ja viikkoja jatkunut jatkuva häsellys kostautuivat flunssan puhkeamisena, ja tämä viikko on vedetty pitkälti sängyssä pötkötellen ja treenaamisesta haaveillen. Viimeviikkoinen naisellisuuspostaus on kirvoittanut hirmuisen hyvää keskustelua ja ehkä blogiurani yhden huippuhetkistä: sukupuolten markkina-arvoteoreetikko ja omaa verenpainettani suunnattomasti nostava bloggaaja Henry Laasanen ruoti kirjoitustani ja kroppaani blogissaan. Lisää merkintöjä ansioluetteloon! Henkan mielestä en ole lihaksikas, jos en nyt naisellinenkaan. Aivan mahtavaa. Ja vähän kauhistuttavaa.

 

Share

Pages