Ladataan...
Pumpui

Mitä ostaa joululahjaksi sporttiniilolle? Teknistä vai yksinkertaista, huokeaa vai överiä? 

1. Törkeän hieno takki

Kukapa ei haluaisi maailmanlopun kestävää kuoritakkia? Mies on käynyt käpistelemässä Arcteryxin Alpha-takkia (750 euroa) useampaan otteeseen, ja jos olisin yhtään enemmän massikeisari, ostaisin siipalle tämän. 

 

2. Merinovillakerrasto

Jos johonkin tässä maailmassa uskon, niin merinovillaisiin aluspukuihin. Hienoja kalsariasuja löytyy esimerkiksi Icebreakerin mallistoista. Itse haaveilen saavani joululahjaksi myös merinoalusvaatteet. Ja työvaatteet. Ja kaikki vaatteet.

 

3. Sporttikello

Laadukas multisport-kello, kuten kuvan Fenix 3 HR, on oiva lahja tyypille, joka treenaa paljon ja pitää sitäkin enemmän käppyröiden tarkastelusta. 

Tsekkaa tuoreimmat kelloarvostelut:
Garmin Fenix 3 HR
Suunto Spartan Sport
Garmin Forerunner 235

 

4. Treenikirja

Ahkera sporttaaja hyötyy taatusti oman lajin tekniikkaan paneutuvasta kirjasta. Kestävyysurheilijalle esimerkiksi Brian MacKenzien Power Speed Endurance, painonnostajalle Greg Everettin Olympic Weightlifting. Jäykälle tyypille kannattaa joulusukkaan sujauttaa Kelly Starrettin Becoming a  Supple Leopard.

 

5. Villasukat

Klassikkojen klassikko! Käsistään kätevä neuloo tietenkin itse ja lahjan saajalle mieleisellä teemalla. (Itse tosin jos aloittaisin nyt, saisi mies villikset jalkaansa oletettavasti jouluaattona 2028.)

 

6. Tumma suklaa

Jos ei ilahdu tummasta suklaasta ja kahvista, on ihmishirviö. Rainbown 80-prosenttinen on muuten erinomaista hinta-laatu-suhteeltaan!

 

7. Polkupyörän ajotietokone

Muutamalla kympillä saa fillariin kätevän ajotietokoneen. Varoitus: saattaa aiheuttaa intoa alamäissä kiihdyttelemiseen ja uusien nopeusennätysten tekemiseen!

 

8. Treenipalvelun upgreidaus

Erinomainen aineeton lahja on pistouvata maksullinen ja laajempi versio lahjottavan käyttämästä sporttipalvelusta. Wodconnectin PRO-versio maksaa seitsemän euroa kuukaudessa.

Share
Ladataan...

Ladataan...
Pumpui

Muun muassa tämä:

...heikko ruoka-aiheisen sanaston tuntemus ja piittaamattomuus oikeakielisyydestä.

Se on suomeksi avokado, ei avocado. Ehkä tuntuu hienommalta tehdä broccolipaistosta kuin parsakaalilaatikkoa, mutta ei. Kale-smoothiesta tai kale-pastasta tulee vain mieleen Kalervo Kummola.

Lue myös Juliaihmisen erinomainen kirjoitus Turha sanaväli on rienausta

 

...epäloogisuus.

Tänään kirjoitus siitä, kuinka pitäisi olla aito ja rehellinen eikä somefeikata, huomenna taas sitä somefeikkausta. Tänään kirjoitus siitä, kuinka harmittaa että ihmisillä on paineita esitellä kehoaan julkisesti ja kuinka itse ei enää aio kuvailla vatsapalikoitaan koska on sellaisen yläpuolella, huomenna taas kuvia vatsapalikoista ja takamuksesta. Toisinaan tuntuu, että nämä "aitoutta" ja "rehellisyyttä" peräänkuuluttavat postaukset ovat vain laskelmoituja mukamas-kannanottoja. Toki, ihmisiähän tässä ollaan, fiilikset toki muuttuvat päivästä toiseen ja korkean hevosen selästä kapuaminen ja sinne takaisin ponnistaminen käy toki hyvästä jumpasta, mutta jonkinlaista logiikkaa olisi kiva nähdä.

 

...bloggaajan apurin huonot työolot.

Minua surettavat bloggaajien poikaystävät ja muut raasut jotka tuottavat ison osan blogin sisällöstä saamatta kummoistakaan kunniaa. Jos blogipostaus koostuu kahdesta virkkeestä ja kahdeksasta valokuvasta, jotka ovat siipan tai ystävän ottamia, kenen tuottamasta blogista on oikeastaan kysymys? Ei ole yksi eikä kaksi kertaa, kun olen ohikulkiessani seurannut, kuinka vastahakoinen poikaystävä ottaa kuvia ja saa tyytymättömältä kuvattavalta kauheaa sättimistä osakseen. Bloggaaja-apurit, nouskaa kapinaan!

 

Ei sillä ettenkö itse olisi syyllistynyt näihin. Siis kahteen jälkimmäiseen. Oikeakielisyydestä yritän pitää kiinni, vaikka logiikka ja moraali välillä hieman ontuisivatkin.

 

Oletteko samaa mieltä? Muita ärsytyksen aiheita? 

 

 

 

 

Share

Ladataan...
Pumpui

Välillä on ihan hyvä poiketa agendasta.

Olen moneen kertaan sanonut, että valmentajan tekemän ohjelman noudattaminen on äärimmäisen helppoa. Sen kun vain tekee mitä käsketään eikä mieti omiaan.

Tällä viikolla olen joutunut kuitenkin poikkeamaan ohjelmasta enemmän kuin olisi varmaan säällistä. Siirtänyt jumppia ylitöiden takia seuraaville päiville. Jäänyt kotiin koska en vain jaksanut ajatusta raskaista maastavedoista. Ja hyvä niin, sillä jos vain noudattaa ihannetilanteen ohjelmaa epäihanteellisissa olosuhteissa, saattaa huomata tekevänsä väärin ja liikaa. Vaikka paremmin tietävä tekee ohjelman, on minun vastuullani päättää, pystynkö.

Vähän tuntui harmilliselta jäädä kotiin vapaapäivänä vaikka ohjelmassa olisi ollut vielä suosikkiliikkeitä. Mutta kun sitten oli kerrankin aikaa makoilla sängyssä sekä käydä poikien kanssa hölkällä kentällä, keitellä päivän neljänsiä kahveja ja leipoa pipareita, tuntui ohjelman unohtaminen ihan hyvältä idealta. Päivä se on huomennakin, mavet ja maanantai sopivat ihan hyvin yhteen. 

Share

Pages