Ladataan...
Pumpui

Joulu on pysähtymisen ja ajattelun aikaa. Muun muassa tällaista kävi mielessä:

Pitäisikö lopettaa syöminen?

Mitä sitä söisi seuraavaksi?

Jos syön nyt karkkia, pystynkö sitten syömään heti lisää suolaista?

Onko parempi syödä ensin lakritsi-Dumle ja sitten vasta tavallinen Dumle vai toisinpäin?

Miksi teen tämän itselleni?

Pitäisikö järjestää ylläri sukulaisille ja väittää että olen paksuna enkä vain järkyttävän turvoksissa kaikesta syömisestä?

Onko OK ottaa toinen kipollinen riisipuuroa koska ensimmäisessä ei ollutkaan mantelia?

Aionko todellakin tehdä Murphin (mailin juoksu, 100 leuanvetoa, 200 punnerrusta, 300 kyykkyä, mailin juoksu) välipäivinä?

Onkohan tämä outo korventava tunne vatsassani nälkä?

Voiko syödä juustoja sekä alkupalaksi että jälkiruoaksi?

Eikös maailmalla ole ihan normaalia korkata skumppapullo heti aamusta?

Mitä kävisi jos korvaisi juomansa kraanaveden joulukastikkeella (sis. kinkun paistossa irronneet nesteet, kerma, omenasurvos, suola)?

Miksi ihmeessä olen päättänyt lähteä rantalomalle heti loppuvuoden mättösesongin päätteeksi?

Miksi ihmeessä välittäisin piiruakaan siitä että olen lähdössä rantalomalle vaikka turvotukseni on luokkaa "joulun ihme/neitseellinen sikiäminen", sillä syöminen on ehkä parasta maailmassa?

jne. jne.

Toisin sanoen joulu meni laiskotellessa ja syödessä. Kävin minä jumpallakin aattoaamuna, mutta muuten liikuskelu rajoittui ruokapöydän ja sohvan välille. Olipa mahtavaa, voisiko joulu olla vaikka kerran kvartaalissa?

Piti toivottaa teille oheisen koirakuvan myötä hyvät joulut jo aatonaattona, mutta en syömiseltä kerennyt. Jälkikäteistoivotukset siis! 

Share

Ladataan...
Pumpui

Seuraa tunnustus: en ole koskaan tehnyt smoothiebowlia. Tiedättehän, sellaista smoothieta joka jostain syystä jätetään osin blendaamatta ja asetellaan kulhoon ja syödään lusikalla. 

Ja jos jatketaan rehellisyyden tiellä, en ole tehnyt tavallistakaan smoothieta aikoihin. Olen syönyt hedelmät sellaisenaan ja unohtanut marjat pakastimeen, jättänyt muut ainesosat ostamatta. Välillä koen tällaisista asioista outoa syyllisyyttä. Painetta asetella smoothiebowleja aamun sarastaessa ja hymyillen snäppäillä prosessista. Miksi helvetissä?

Tärkein ja ainoa self help -neuvo, jonka tulen teille (ja oikeastaan itselleni) koskaan antamaan, tulee tässä: tiedä kuka olet. Oletko smoothiebowl-ihminen? Jos kyllä, niin kiva homma, onnea valitsemallanne tiellä. Jos taas olet "smoothien voi hyvin juoda suoraan kannusta" -ihminen kuten minä, niin ole ihan rauhassa. Jos kauniit asetelmat ja viherkikkailut eivät ole juttusi, se on ihan ok.

No, annan itse asiassa myös toisen self help -neuvon samalla vaivalla. Tämän viisauden minulle opetti Bruce Oreck eräässä workshopissaan: "The world is divided into me and fuck you." Eli toisin sanoen ketään ei kiinnosta, oletko smoothiebowl-ihminen, smoothie-ihminen vai smoothieton ihminen. Tässä valossa on aivan turha kokea syyllisyyttä siitä, että pitäisi tehdä jotain mitä ei hotsita, vain koska tuntuu että pitäisi kuitenkin. 

Alkavan viikon motto olkoon siis: Päästä irti smoothiebowl-syyllisyydestä! 

Share

Ladataan...
Pumpui

Törmäsin tässä päivänä muutamana nettiä selatessani artikkeliin*, jossa esitetään rinnakkain kuvia asioista niiden kalorimäärän mukaan. Tiedättehän tuon laihdutuslehtien perusjuttutyypin, jossa näytetään kuinka kamalasti juustopurilaisessa on kaloreita vaikkapa salaattiin verrattuna.

Siis tähän malliin:

Tarkoituksena on ilmeisesti osoittaa, kuinka paljon määrällisesti voi syödä enemmän näitä terveellisiä vaihtoehtoja. Mutta jos oikein mietitään, onko keitetty porkkana nakille kummoinenkaan korvike? Keitetyt babyporkkanat toimivat ihanasti hodarisämpylän välissä. Mikään ei ilahduta vappujuhlijoita samalla tavalla keitettyjen porkkanoiden dippailu perunasalaattiin!

Ehkä tämä oli vain yksittäinen huono esimerkki? Otetaanpa toinen:

Niin, maapähkinävoi suorastaan tirisee kaloreita ja rasvaa. Oletko koskaan ajatellut, kuinka paljon kiiviä voisit laittaa leipäsi päälle ja syödä saman verran kaloreita? Tai kuinka herkulliselta pähkinävoi ja hillo -eväsleipäsi maistuisivatkaan, jos laittaisitkin leivän väliin tukevasti kiiviä? En minäkään. Ja tuskin kukaan mukaan paitsi se joka on ottanut nämä kuvat.

Ja sitten koko jutun ehdoton suosikkini:

Voisit syödä purilaisesi kanssa 200 kilokalorin verran raneja, tai voisit syödä vadillisen habaneroja! Nälkä ja läski lähtevät taatusti, kun korvaat epäterveelliset, rasvaa tihkuvat ranskanperunasi rapsakoilla ja maukkailla chilipaprikoilla! 

Tämän journalistisen kaloripommin innoittamana päätin jatkaa juttua muutamalla lisävertailulla:

Tiesitkö, että 50 grammaa mätitahnaa sisältää 200 kilokaloria? Saman kalorimäärän voisit saada nauttimalla leipäsi päällä 400 grammaa vitamiinipitoista, rouskuvaa palsternakkaa!

Klassikkoherkku kermakakun kuorrutukseen kuluu pöyristyttävä määrä kermavaahtoa. Tiesitkö, että samalla kalorimäärällä voisit kaapia kakun koristeeksi huikeat 1,5 kiloa valkosipulia?

 

*Artikkeli, joskaan en suosita lukemaan: http://fitnet.fi/uutiset/talta-200-kilokaloria-nayttaa-lautasella-eri-ruokalajeina/  

Share

Pages