Ladataan...
Pumpui

Trololoo.Useamman viikon äkäillyt käsi alkoi vihloa alkuviikosta oikein kunnolla. Kävin käyttämässä sitä lekurissa, ja tuomioksi tuli jänteen tulehdus. Nyt sitten pitäisi parisen viikkoa napsia tulehduskipulääkettä ja välttää ranteen sivuttaissuuntaista liikettä. 

Tohtorin mukaan tulisi joko treenata crossfitissa äärimmäisen fiksusti ja varovaisesti jotta käsi ei pahene (ettei sitä tarvitse kipsata) tai, mikä poskettominta, sanoi että parasta olisi keksiä seuraaviksi viikoiksi jotain muuta liikuntaa. Mitä muuta liikuntaa? En minä tunne muuta liikuntaa kuin painavien asioiden nostelun ja omalla painolla rymyämisen!

Siksi kysynkin teiltä, rakkaat murmelit, vinkkejä yksikätiselle sopiviin treeneihin. Mitä voisi harrastaa oikeakätinen, jonka vasen käsi (onneksi) on vähän käyttökiellossa? Irvileukakaverit ehdottivat sulkapalloa ja masturbaatiota, mutta myös muita vinkkejä otetaan vastaan :D

(ps. meidän salin kulttihupparit on aika jees, eiköstä?)

Share

Ladataan...
Pumpui

Voi maanantai, sinä päivien maanantai. Miksi kaikki viikon ankeus tuntuukin kasautuvan tälle päivälle? Ei se mitään että aamulla väsyttää ja töissä on tavallista tympeämmän makuista kahvia, mutta pitikö siihen päälle vielä lyödä yllättäen alkanut polvikipu ja itsepintaisen painonnousun eskaloituminen siihen, että lähimmäinenkin huomaa poskien läskistyneen?

Irvileukamies lupasi tehdä minulle yksinkertaiset laihdutusohjeet. Nehän sitten sainkin.

Aloitetaan vaikka siitä akuutimmasta. Lonkkani tuntuvat aina välillä rytyyttäessä menevän hieman pois paikoiltaan, ja kipu tuntuu ensisijaisesti polvensyrjässä. Yleensä ongelma korjaantuu nopeasti venyttämällä ja naksauttamalla lonkat ääriasentoon, mutta nyt kipu ei ota laantuakseen. Arvatkaa vaan onko lystyiä klenkata ylös kuusi kerrosta rappusia, kun toista jalkaa ei saa koukistettua kunnolla?

Ja sitten se toinen osuus. Suhtaudun jokseensakin ristiriitaisesti tämänhetkiseen kehityssuuntaani. Yhtäältä on megalomaanisen kivaa, että treeni kulkee erinomaisesti, voimatasot nousevat kohisten ja yläkroppaan on tullut reilusti lisää lihasta. Mutta se kääntöpuoli sitten: alan olla keskivartalosta omaan makuuni jo reilusti liian höttöinen. Ylimääräinen kun ei minulla tule mitenkään tasaisesti ympäri kroppaa vaan hyvin tiukalle noin 15 senttimetriä korkealle sektorille vyötärönseudulle. Ja näemmä sitten sinne naamaankin.

Pitäisi varmaan päättää tämä tahaton massakausi vielä kun juoksutrikoot jotenkuten menevät päälle. Jotenkin ei vain yhtään hotsittaisi ottaa oikeasti käyttöön kaikkea sitä vuosien aikana itseensä tankattua tietoa järkevästä painonhallinnasta ja ruokavaliosta, jonka avulla jaksaa vielä treenata mutta jota noudattamalla saisi akuuteimmat fätit pois. Mutta ehkä tämä vastentahtoisuus on vain tämän maanantain syytä. Ei mitään hyvää ole ikinä startattu heti alkuviikosta, eihän?

 

Share

Ladataan...
Pumpui

Kaksi ensimmäistä päivää Lucio Linharesin vapaaottelu- ja lukkopainiseminaaria on nyt takana, ja kroppa on joutunut suoranaisen järkytyksen tilaan. Painiminen tuntuu hirvittävän vieraalta toimelta. Jalat ja kädet eivät meinaa löytää oikeisiin paikkoihin, aivot eivät tahdo löytää tekniikoita syövereistään, ja hipiä tuntuu muuttuneen herkäksi sitten viime tatamireissun.

Yritin ottaa ällöttävää havainnekuvaa naurettavan mustista polvistani, mutta huomionkipeä karvainen ystävä teki siitä melkoisen vaikeaa.

Mutta vaikka kroppaa vähän vielä oudoksuttaakin, pää ja mieli kiittävät kilpaa kamppailutreenien pariin palaamisesta. Kun joutuu keskittymään pelkästään tekemiseen (eli pitkälti hengissä pysymiseen), tuppaa kaikenlainen triviaali unohtumaan hyväksi toviksi.

Share

Pages