Ladataan...
Pumpui

Tämän viikon havainto: naiset eivät osaa. Eivät siksi että olisivat huonoja vaan koska eivät ikinä edes yritä.

 

Yrittänyttä ei laiteta? Huonosta thainyrkkeilijästä tuli Thaimaassa jo vähän parempi.

Anteeksi raflaava aloitus, mutta minua ottaa pannuun. Onko nyt ollut kansallinen naisten osaamattomuus- ja yrittämättömyysviikko?



Esimerkki 1: Neiti X jättää erään liikkeen harjoituksisa väliin, koska "ei osaa".

Esimerkki 2: Yritän neuvoa neiti Y:lle erästä liikettä. "En mä osaa", sanoo hän eikä edes yritä tehdä sitä paremmin.

Esimerkki 3: Neiti Z on pitkään haaveillut eräästä harrastuksesta, mutta ei aio aloittaa koska pelkää olevansa huono.

Naiset tuntuvat pelkäävän epäonnistumista ja huonoutta niin paljon, että mieluummin jättävät kokonaan yrittämättä kuin edes kokeilevat. Ja se on minusta kauheaa potentiaalin tuhlaamista. Treenasin muutaman kerran tytön kanssa, joka aina ennen harjoitusta sanoi ettei osaa ja että aikoo sitten omalla ajallaan opetella asian, tehdään nyt jotain muuta. Tiedän mimmin, joka ei ikinä yritä punnertaa koska on sitä mieltä että ei osaa sitä kumminkaan eikä edes jaksa. Wonder why.

Jostain syystä tämä epäonnistumisen ja osaamattomuuden pelko tuntuu vainoavan pääosin naisia. Feidaaminen ja nynnyily eivät ole miehisiä ominaisuuksia, mutta ei niiden pitäisi olla naistenkaan repertoaarissa. Yllä olevat esimerkit ovat kaikki kuntoilun parista, mutta pelottaa edes ajatella kuinka paljon potentiaalista osaamista heitetään hukkaan esimerkiksi työmaailmassa, koska arkajalat eivät edes viitsi yrittää.

Minä olen aivan samanlainen tissiposki monessa asiassa, myönnetään. Sen, minkä olen oppinut urheilussa yritän kuitenkin siirtää myös muuhun elämään: Osaaminen ei tule itsestään. Usein pahinta, mitä epäonnistumisesta seuraa, on pari kolhua ja mustelmaa. Ja parasta, mitä siitä seuraa, on hervottomat naurut ja hitunen lisää osaamista.

Share