Ladataan...
Pumpui

1 tunti, 53 minuuttia ja 41 sekuntia. Niin kauan meni kipitellä Hakunilan tappomäkiä, nieleskellä mutaista vettä Vantaanjoesta ja juosta jalkansa tönköiksi Extreme Runissa. Kuvapainotteinen kisaraportti, olkaa hyvät:

Extreme Run kisailtiin taas Vantaalla eilen lauantaina. En ollut ensimmäistä kertaa pappia kyydissä, joten tiesin mitä odottaa: ihan kamalia mäkiä, kivoja esteitä ja hyvää meininkiä.

Vielä muutama viikko sitten gameplan oli selvä: tänä vuonna valmistaudutaan huolellisesti, harjoitellaan ylityksiä ja ennen kaikkea treenataan kunnolla ylämäkijuoksua. Ja kuinkas sitten kävikään. HeiaHeia sanoo, että olen juossut tänä vuonna huimat 7 juoksulenkkiä, yhteensä 52 kilometriä. Toissa viikolla selkä sanoi itsensä irti, joten ylämäkijuoksua tuli treenattua tasan nolla kertaa.

Näillä eväillä sitten mentiin. Eipä sitä viime vuonnakaan tullut harjoiteltua, joten huoli pois ja radalle! Sää oli taas mitä mainioin, tankkaus onnistui täydellisesti (tuhti aamupala + tunti ennen suoritusta juotu palkkarin ja maltodekstriinin kombo auttoivat jaksamaan) ja fiilis oli kohdillaan.

Varustuksesta sen verran, että miljoonaan kertaan kehumani FiveFingersit ovat kuin tehdyt tuolle radalle. Pehmeällä ja epätasaisella alustalla en voisi kuvitellakaan juoksevani topatuissa lenkkareissa. Lisäksi yllä oleva kuva havainnollistaa, kuinka näppärästi ajanottonamiska pysyy menossa mukana. Muuten menin musta makkarankuori -linjalla uusissa trikoissa ja t-paidassa. Tekniset materiaalit ovat melkoisen hyviä, kun pitää puljata hyisessä vedessä ja sitten jatkaa juoksua.

Niin, se rata. Ei sitä kevyeksi voi väittää, mutta ei se mahdotonkaan ole. Itse esteet (mm. Goljatin portaita, autonromuja, putkia jne.) ovat melkoisen helppoja, mutta vaikeaksi radan tekee sen kammottava mäkiprofiili. Miten voi tuntua siltä, että kaksi kertaa kierrettävällä lenkillä on enemmän ylä- kuin alamäkiä?

Pientä kauhua ja ällötyksensekaista innostusta herättää ihanaisen Vantaanjoen ylitys. "Kahlaussyvä" tarkoittaa pygmille toki uintireissua. Jääkylmä mutavelli ei ajatuksena houkuttele, mutta se kuuluu olennaisena osana rataan. Mikäs sen hauskempaa, hyinen vesi vetää lihakset hetkeksi ihan lukkoon ja Vantaan haju tuntuu vieläkin heikosti iholla, vaikka peseydytty on moneen kertaan.

Maaliin tulin tavoiteajassani eli hitusen alle kahdessa tunnissa. Suoritus on ihan kohtuullinen, etenkin kun ensimmäisellä kierroksella hölköttelimme porukalla emmekä pitäneet kiirettä esteillä. Eikä tuolla ole niin ajalla väliä (paitsi ehkä kolminkertaisella voittajalla, joka tetsasi 16 kilometrin radan huikeasti paria minuuttia yli tunnissa...), tärkeintä on hauskanpito ja hyvä boogie.

Tärkeää on myös juokkuetovereiden kanssa hengailu ja kaljanjuonti. Ilta meni rattoisasti huikeissa maisemissa saunoen ja rakkuloiden määrää sekä laatua vertaillen. Moinen suoritus vetää kropan ja mielen melkoisen veteläksi, eikä iltaa ihan kauhean pitkäksi jaksanut vetää.

Sen verran toki jaksoi, että baarireissun jälkeen istahdimme toviksi keskelle Kalevankatua pystytettyyn musajurttaan. Sitten tulikin nopeasti uni.

Nyt aamulla olo on hämmästyttävän hyvä. Kroppakaan ei pahemmin vihoittele, mitä nyt jalat ovat hiukkasen jäykät. Tänään vietän hyvin ansaitun lepopäivän, ja sitten pitääkin ruveta keksimään uutta kisailua. Helsinki City Triathlon kiinnostaisi, ja väläyteltiinpä eilen Ruotsiin Tough Mudderiin lähtemistäkin ensi kesänä...

Oliko muita mukana? Miten meni?

Share

Ladataan...
Pumpui

Tulipa taas ilmoittauduttua Extreme Runiin. 16 kilometriä mäkistä pururataa ja inhottavia esteitä. Parasta!

Vielä ehtii ilmoittautua huomiseen saakka, hopi hopi! 19.5. siis juostaan ja pidetää lystiä. Ja jos lystiys vielä epäilyttää, referenssiksi alla ystävieni käymä keskustelu viime vuoden kisasta:

21:15 <Jukka> ilmanen vihje: kandee treenata ylämäkijuoksua

21:16 <Jukka> mä en tajua miten ympäri kierrettävään rataan saadaan enemmän ylä- kuin alamäkiä

21:16 <Arttu> :D

21:17 <Otto> m.c. escherin suunnittelema rata

21:18 <Jukka> about

21:18 <Jukka> absurd run

21:21 <Juha> Joo, jukka on tuossa kyllä ihan oikeassa

21:22 <Juha> Se rata on 75% ylämäkeä, 10% esteitä ja 15% jokea

21:22 <Juha> Tai siltä se ainakin tuntui

Viime vuoden kisaraportin voi käydä lukemassa täältä.

Share

Ladataan...
Pumpui

Osallistuin lauantaina aikuiselämäni ensimmäiseen juoksukisaan. Mitalihan sieltä tuli.

Tosin tässä kisassa kaikki kuudentoista kilometrin mittaisen radan ja sen 34 estettä suorittaneet saivat prenikat kaulaan. Yhtä kaikki olen kamalan ylpeä suorituksestani, vaikka aika kehnohko olikin.

En muista milloin minulla olisi ollut yhtä paljon lystiä kuin Extremerunissa. Jos siis lystinpidoksi mieltää sen, että juoksee hiki päässä ja maitohapot jaloissa poltellen Hakunilan urheilupuiston tappomäkiä ja niiden välissä kiipeää goljatin portaita, juoksee autonrengaskasoissa ja ryömii tunneleissa. Esteet eivät sinänsä olleet pahoja, paitsi neljä kertaa tapahtunut joen ylitys. Kuusiasteinen mutavelli, joka ennakkotiedoista poiketen ei ollut alle metrin syvää vaan reilusti uimasyvyistä, hyydytti kropan aika pahasti - ja teki vaatteista, kröhöm, mielenkiintoisen hajuisia.

Parasta kisassa oli itsensä voittaminen. Kunto kesti mitä mainioimmin vähäisestä treenimäärästäkin huolimatta, juoksutoverit olivat ihania, ja alkureitistä esteille kasaantuneista ruuhkista huolimatta tapahtuma oli hyvin järjestetty.

En ole ala-astevuosien jälkeen kilpaillut juoksemisessa, tai oikeastaan pahemmin missään. Vaikka menimmekin hitaahkosti ja jäimme solidaarisesti odottamaan jos toiselta aukesivat kengännauhat, pieni kilpailuhenki virisi. Ensi vuodeksi siirrytään siis kilpasarjaan ja otetaan tavoitteeksi puoli tuntia ajasta pois. Ja Helsinki City Triathlon kisattaisiin elokuussa... Hmm...

Share

Pages