Ladataan...
Pumpui

Fenix 3 HR on laadukas ja jämäkkä sporttikello, jonka sykkeen mittaus ranteesta toimii hyvin mutta ei aina silmänräpäyksessä.*

Fenix-tuoteperhe on Garminin sporttikellojen lippulaivamallisto, joka on suunnattu etenkin vaativammille ulkoilmalajeja harrastaville käyttäjille. Kompassilla sekä korkeus- ja ilmanpainemittarilla varustettu Fenix 3 HR mittaa sykkeen ranteesta ja seuraa päivittäistä aktiivisuutta.

Olen saanut moitteita liian pitkistä testipostauksista, joten lyhyempää selontekoa haluavat voivat katsoa tärkeimmät oheiselta videolta. Niitä joita kellon speksit ja käyttökokemukset kiinnostavat seikkaperäisemmin, voivat selata alemmas.

 

Sporttikello-ominaisuudet

Esimerkiksi tällaista dataa kellosta saa ulos Connectissa. Kuvankaappaukset Nuuksio Classic -suorituksestani.

Garminin muihin sykkeen ranteesta mittaaviin malleihin verrattuna Fenix 3 HR on monipuolisempi ja sisälmyksiltään laadukkaampi peli, kuten hintaluokkassaan (ovh 649 euroa) sopiikin odottaa. Kellossa on valmiina runsas valikoima lajeja juoksusta, uinnista ja pyöräilystä golfiin ja suppaukseen, fokus on vahvasti ulkoilmalajeissa. Suuri puute kellossa on valmiin voima- tai sisäharjoitteluohjelman uupuminen (jotka esimerkiksi Suunnolla löytyvät tehdasasetuksissa). Loin itselleni manuaalisesti Crossfit-ohjelman, johon valitsin muutaman erilaisen kellonäkymän ja ominaisuuden. Tämä ratkaisu toimi melko näppärästi, joskin suoraan kelloon luotu oma laji nimeää itsensä hieman tyhmästi ”muuksi lajiksi” synkronoitaessa Garmin Connectiin. Garmin ConnectIQ-kaupasta saa ladattua lajeja ja ties minkälaisia widgettejä ja härpäkkeitä eri lajien tarpeisiin, mutta yksinkertaisinta on käyttää valmiita lajeja ja luoda manuaalisesti omiin erityistoiveisiin sopivia vaihtoehtoja. 

Itse käytin testijaksolla eniten juoksuohjelmia. Connectissa (iOS, Android, Windows phone ja desktop) on nähtävillä melkoisesti erilaista dataa suorituksista niin vauhdin, sykkeen kuin kadenssin osalta, ja lisää informaatiota oman juoksunsa kulusta (esimerkiksi vertikaalisesta liikkeestä askelten aikana) saa hankkimalla erityisen juoksuun tarkoitetun sykevyön (lisähintaa bundlena noin viitisenkymppiä). Polkujuoksumoodissa kelloon voi valita päälle myös mäkisessä tai vuoristoisessa maastossa liikkuessaan automaattisen verttinäytön, eli kellon tunnistaessa nousun alkavan normaali kellonäyttö vaihtuu automaattisesti näyttämään nousuvauhtia ja korkeutta.

Kestävyys- ja ulkoiluintoilijoille kellon valmiit lajit riittävät varmasti mainiosti. Testasin arkilajieni lisäksi avovesiuintia, triathlonia, suppausta, vaellusta, kiipeilyä ja sisäsoutua. Avovesiuinnissa kannattaa muistaa, että kello nappaa kiinni GPS:stä vain veden päällä ollessaan, joten useamman sadan metrin mummorintauinti saattaa näkyä kellossa vain parinkymmenen metrin suorituksena. Vapaauinnissa ongelmaa ei luonnollisestikaan ole.

Moni on valitellut Fenix 3:n ottavan hieman hitaasti kiinni GPS:ään (vaihtoehtona myös GLONASS tai näiden yhdistelmä). Välillä täysien yhteyspalkkien löytämiseen saattoi tosiaan mennä muutama minuutti, mikä on hieman turhauttavaa. Treenin käynnistäminen ei kuitenkaan vaadi täyttä signaalia, vaan usein lähdin lenkille saman tien ovesta ulos astuttuani, ja vaikka signaali ei ollutkaan täydellinen heti alusta, oli reittikarttaan piirtynyt kuitenkin myös aivan lenkin alku.

Seurasin omia jälkiäni sienimetsällä GPS:n avulla. Vihreä viiva on edellinen retkeni, musta viiva näyttää tämänkertaista reittiä.

Erittäin näppärä ominaisuus kellossa on TracBack, jonka avulla pystyy navigoimaan omia tai muiden kulkemia reittejä. Tämä toiminto tuli tarpeen, kun piti löytää takaisin metsäretkellä löydetylle hyvälle sienipaikalle. Garminin oma ekosysteemi on suljettu ja hieman rajallinen reittien osalta etenkin Suomessa, joten valmiita reittejä ei ole saatavilla joka paikkaan. Muiden reittien lataaminen esimerkiksi Movescountista tai Stravasta onnistuu suht helposti liittämällä kello USB-piuhalla tietokoneeseen ja siirtämällä gtx-tiedosto kellon (jostain syystä piilotettuun) New Files -kansioon. Tallennettua reittiä voi sitten seurailla haluamallaan lajiohjelmalla, ja kello piippaa ja värisee kun GPS-merkinnät mätsäävät.

 

Sykkeen mittaus ranteesta

Fenix 3 HR:ssä käytetään Garminin omaa Elevate-teknologiaa sykkeen mittaamiseen ranteesta. Mittaus on päällä käytännössä koko ajan, joten syketietojaan voi tarkastella pitkin päivää, ja muutamalla napin painalluksella voi tyyppailla päivän sykehistoriaa tai viikon leposyketietojaan.

Garminin teknologia sykkeen mittaamisesta ranteesta on kehittynyt mallista toiseen, mutta täydellinen se ei vieläkään ole. Etenkin nopeissa vedoissa ja lajeissa, joissa syke vaihtelee nopeasti, sykedata tulee hieman jälkijunassa. Muutaman kerran kello ei alkuun meinannut löytää sykettä ollenkaan, mutta kellon ranteen kiristäminen tai löysääminen auttoi asiaa.

Vertailun vuoksi tein useamman lenkin myös sykevyöllisten kellojen kanssa. Nopeat  muutokset sykkeessä eivät välttämättä rekisteröidy Fenixissä saman tien, mutta peruskestävyyslenkillä sykkeet ja keskisyke pitivät hyvin kutinsa sekä Polarin ikivanhan RCX5:n että Suunnon uuden Spartan Sportin kanssa vertaillessa, heittoa keskisykkeissä oli vain muutaman pykälän verran. Kerran tällaisella testilenkillä Fenix teki oudon piikin sykkeeseen, mutta palasi hetkessä takaisin samalle tasolle verrokin kanssa, joten suurta vaikutusta keskisykkeeseen tällä episodilla ei ollut, joskin maksimisyke näytti pariakymmentä pykälää toista kelloa enemmän.

Jos haluaa hyvin täsmällistä tietoa sykkeestään treenin aikana tai käpistellä tarkemmin sykkeenvaihteluita jälkikäteen applikaatiossa, kannattaa syke mitata vyön kanssa. Myös Fenix 3 HR:n voi parittaa ANT-yhteensopivan vyön kanssa tarkempaa dataa halutessaan tai esimerkiksi hiihtolenkillä, jos kellon mielii laittaa hihan päälle.

Viikon leposykesummauksen näkee kahdella napin painalluksella.

 

Käytettävyys, akun kesto ja muut asiat

Safiirilasinen ja metallia runsaasti sisältävä Fenix 3 HR tuntui alkuun todella massiiviselta (51,5 x 51,5 x 16,0 mm. 86 g) omaan, suht kapeaan ranteeseeni. Yhtään pienempään  ranteeseen kelloa ei ole järkeä hankkia, jotta sykettä saa edelleen mitattua. Sain muutamankin kommentin ”miehekkäästä” kellostani, mutta omaan esteettiseen silmääni peli ei ollut liian raskas naisenkaan käytettäväksi. Painoon ja kokoon tottui kyllä nopeasti. Tällä hetkellä kelloa saa vain mustana ja silikonihihnalla sekä hopeisella kehyksellä, mutta huhuja myös valkoisesta versiosta on liikkeellä.

Jos kellon koon kanssa oppiikin elämään, niin laturin posketon suuruus suorastaan sapettaa. Kellotaulun kokoinen latauskappale asettuu kömpelösti itse kelloon kiinni, ja sähköpistokkeeseen laitettava pulikka on kuin tuulahdus 90-luvun jättiadaptereista.

Olin kovin tyytyväinen kellon akunkestoon normaalikäytössäni. Normaaliviikollani (10 x työmatkapyöräily, 3 x crossfit, 2 x juoksu ja 1 x muu sekalainen ulkoliikunta) ja Bluetooth päällä kello kesti koko viikon ja sunnuntai-iltana lataukseen laitettaessa puhtia oli jäljellä vielä muutama prosentti. Kuuden ja puolen tunnin maastomaratonin jälkeen akkua oli vielä reilu puolet jäljellä.  Valmistaja lupaa akulle kestoa enintään 40 tuntia UltraTrac-säästötilassa, 16 tuntia GPS-tilassa ja 3 viikkoa älykellotilassa. Lataukseen menee muutama tunti - kunhan ensin saa operoitua tolkuttoman suuren ja kömpelön laturin laitteeseen kiinni. 

Käytettävyydeltään Fenix 3 HR on kelpo kapistus. Kellon käyttöliittymän logiikan oppii nopeasti, eikä turhauttavia ”mitä minä nyt painoin ja missä minä olen” -hetkiä tullut alun jälkeen paljoakaan. Connect-palvelun käyttölogiikka ei valitettavasti ole yhtä looginen, ja etenkin mobiilisovelluksessa on olo välillä hukassa. Olen aikaisemmin kritisoinut Garminin kellojen synkronoimisen vaikeutta, ja tällä kertaa ongelmia suoritusten päivittämisessä Connectin mobiilisovellukseen ei ollut yhtä paljon kuin aiemmin testaamissani malleissa. Helpointa on pitää Bluetooth-yhteys päällä koko ajan ja antaa kellon synkronoida itsensä. (Oletuksena Bluetooth-yhteyden ollessa päällä kellon näytölle ilmestyvät kaikki samat ilmoitukset kuin puhelimeenkin, mutta tämän ominaisuuden saa helposti kytkettyä pois.) Ohjelmiston päivittäminen käy nopeasti, mutta yhden päivityksen jälkeen kello meni jumiin ja piti buutata, eli päivityksiä ei kannata ladata juuri ennen tärkeää kisaa tai suoritusta.

Connect-palvelussa etenkin desktop-ympäristössä kellon tarjoama aktiivisuusdata pääsee oikeuksiinsa. Erityisen hauskaa on seurata uniaikoja esimerkiksi kuukausitasolla. Aivan täsmällistä unidata ei ole, sillä jos koomailee ennen nukkumaanmenoa tai jää lonnimaan vuoteeseen heräämisen jälkeen, kello tulkitsee herkästi nämäkin toimet nukkumiseksi.

Connectin desktop-versiossa voi tarkastella päivän aktiivsuusdataa mm. päivätasolla.

Plussat

  • Looginen käyttöliittymä ja laadukas tuntuma
  • Kello on jämäkkä eikä tunnu lelulta
  • Sporttiominaisuudet

Miinukset

  • GPS löytyi välillä pienellä viiveellä
  • Lägäävä sykkeenmittaus nopeissa vaihteluissa
  • Absurdin suuri laturi

 

Lopputuomio

Garmin Fenix 3 HR on monipuolinen ja jämäkkä työhevoskello, joka tarjoaa vastinetta rahalle mutta yskähtelee välillä sykkeen mittauksen reaaliaikaisuudessa. Kouluarvosanaksi annan kellolle 9-. 

Lisätietoa kellosta Garminin sivuilta
 *Garmin tarjosi kellon testiin, kokemukset ja mielipiteet omiani. "Kolmen pennin DC Rainmakerin" muut kellotestit voit lukea tämän linkin takaa.

Edit: Lisätty maininta Connectin Windows Phone -yhteensopivuudesta ja hopeisesta kehyksestä. 

Share

Ladataan...
Pumpui

Sykkeen ranteesta mittaava FR225 on kelpo peli aktiiviselle harrastajajuoksijalle.*

Garminin Forerunner 225 yhdistää erinomaisesti GPS-juoksukellon ja aktiivisuusrannekkeen ominaisuudet. Sykkeen ranteesta mittaava laite on oiva valinta aktiivisille harrastajajuoksijoille, joskin korkeahko hinta (ovh 319 euroa) saattaa karkottaa osan ostajista.

 

Sykkeen mittaus ranteesta

Forerunner 225:n merkittävin uutuusominaisuus on sykkeen mittaaminen ranteesta. Moni valmistaja on lähiaikoina alkanut kokeilla sykkeen mittausta ilman perinteistä sykevyötä, joskin moni brändi aloittaa nämä kokeilut aktiivisuusrannekkeista (esim. Fitbit Charge) tai ei-niin-vaativien urheilijoiden sporttikelloista (esim. Polarin uutuuskello A360). FR225:ttä voikin pitää pelinavauksena teknologian tuomisesta varsinaisiin urheilukelloihin.

FR225:ssä sykkeen mittaus tapahtuu optisella anturilla. Koska sykkeen mittaaminen tapahtuu valon avulla, on kellon takaosassa pehmeä silikonihelma, joka estää valon pääsyn ranteeseen ja parantaa näin sykkeen lukemisen luotettavuutta.

Sykettä saa mitattua juoksumoodin lisäksi myös muutaman napin painalluksella milloin vain pienen hetken ajan. Tämä on hauska lisäominaisuus esimerkiksi aamun leposykkeen seuraamiseen. Itse pikatsekkasin sykkeen välillä crossfit-treenien päätteeksi – ja hammaslääkärin odotushuoneessa panikoidessani. Aina pikavilkaisu ei ollut kovin pikainen, koska optinen sykkeemittaus kestää tovin.

Talviliikkujalle sykkeen mittaus ranteesta on ongelmallisempaa, kun kelloa joutuu kaivamaan esiin hihojen alta. FR225:n saa onneksi paritettua myös ant+-yhteensopivan sykevyön kanssa, joten kellon voi esimerkiksi hiihtolenkillä heittää hihan päälle.

Sykkeenmittaus käynnistyy automaattisesti juoksumoodiin siirryttäessä. Sykettä voi tarkastella harjoituksen aikana sekä numerona että eri sykealueittain. Sykealueet kalkuloidaan ensin käyttäjän syöttämien ominaisuuksien (ikä, paino jne.), ja ne muokkautuvat harjoittelun myötä. Sykealueensa voi käydä myös syöttämässä kelloon. Sykealueet ovat hyvä tapa seurata harjoittelua, etenkin jos numeeriset arvot eivät avaudu niin hyvin. 

Sykkeen mittaaminen ranteesta on erinomainen asia sykevyönsä helposti unohtavalle liikkujalle. Monet ovat esittäneet epäilyjä optisen mittauksen luotettavuudesta, mutta itse olin positiivisesti yllättynyt FR225:n sykkeenmittauksen laadusta. Sykkeen löytäminen kesti välillä tovin, mutta kokonaisuudessaan laite pysyi hyvin kartalla sykkeistäni. Parhaiten sykettä saa mitattua kellon ranteen ollessa tiukalla. Itse huomasin toimivimmaksi sen, että arkikäytössä pidin ranneketta löysällä ja lenkille lähtiessä kiristin sitä. (FR225:n seuraajassa FR235:ssä on käytetty lisenssitekniikan sijaan Garminin omaa tekniikkaa sykkeen optiseen mittaamiseen, joten pieniä parannuksia saattaa olla luvassa.)

Alla olevassa kaaviossa on rinnakkain samalla lenkillä kahdella eri laitteella kerätyt tiedot. Vasemmalla näkyy FR225:n keräämä tieto, oikealla Garminin Vivoactiven sykevyön keräämä data. Pientä vaihtelua näkyy, mutta kokonaisuudessaan esimerkiksi tahdin (toinen rivi) ja kadenssin (neljäs rivi) suhteen ei ollut dramaattisia eroja (töksähtelevä juoksutahti selittyy pääosin sillä, että mukana lenkillä oli koira, jolloin matkanteko pysähteli vähän väliä.) Keskisyke oli FR225:n mukaan 138, Vivoactiven mukaan 135. Ranteesta mitattu syke (kolmas rivi) tuntui olevan hieman herkempi sykkeen vaihteluille (tai näyttämään sykkeen vaihtelua), joten nousut ja laskut näkyvät kaavioissa dramaattisempina. 

Sama lenkki FR225:llä (vas.) ja Vivoactiven sykevyöllä (oik.) mitattuna.

 

Juoksuominaisuudet

Juoksukellona FR225 on hyvä valinta perusharrastajalle. Kellon näyttöjä saa muokattua mielensä mukaan, ja kuten yllä olevasta kaaviosta nähdään, myös pelkän kellon avulla saadaan melko hyvää dataa kadenssista sykkeen lisäksi.

Kaaviossa näkyy Garmin Connectin antamat tiedot samasta lenkistä kahdella eri laitteella mitattuna. Ainoa merkittävä ero laitteiden välillä oli kalorinkulutus: FR225 arvioi lenkillä palaneen 356 kcal, Vivoactive taas 293 kcal. Kalorinkulutus tosin on kaikista sporttikellojen tarjoamista ominaisuuksista epätieteellisin, joten suuria johtopäätöksiä tästä ei ole tarvis vetää. Itse pidän kalorinkulutustietoa puhtaasti nice to know -tason infona, enkä koskaan käytä sitä ohjaamaan omaa syömistäni.

Garmineja on aikoinaan moitittu GPS:n löytämisen epäluotettavuudesta, ja esimerkiksi muutama vuosi sitten testaamassani Forerunner 15:ssä GPS:n löytyminen oli todella hidasta. Nykyään GPS-ongelmia ei tunnu olevan, vaan FR225 nappaa satelliitista kiinni nopeasti. Pisimmällä testikauden juoksulla (Helsinki City Trail, polkupuolimaraton) GPS pysyi melko hyvin samoissa lukemissa virallisten kisan kilometrimerkintöjen kanssa. Sisätiloissa juoksemiseen kellossa on sisäinen kiihtyvyysanturi, jota en testijaksolla kokeillut.

Juoksun rinnalla muita lajeja harrastavaa harmittaa, että FR225:ssä ei ole tarjolla muita lajivaihtoehtoja. Tämä puute on tosin korjattu juuri markkinoille saapuvassa Forerunner 235:ssä, jossa on sekä juoksu- että pyöräilyomaisuudet ja mahdollisuus ladata erilaisia ohjelmia ja kellonäyttöjä Connect IQ -kaupasta. Uusi laite myös mittaa sykettä ympärivuorokautisesti.

 

Aktiivisuuden seuranta

FR225:stä löytyvät kaikki Garminin aktiivisuusrannekkeiden ominaisuudet: päivän aktiivisuustason seuranta, otetut askeleet, uni. Tietoja pääsee seuraamaan sekä älypuhelimesta (iOS, Android) että tietokoneelta Garminin Connect -palvelussa.

Kellon saa hälyttämään liian pitkästä paikoillaan olosta. Muutamalla napin painalluksella laite näyttää päivän askeleet ja askeltavoitteet. Hälytykset ja muut saa toki pois päältä, jos ei esimerkiksi halua säikähtää pitkässä palaverissa kellon ruvetessa värisemään.

Suunnon Ambit 3 Sport ja Garminin Forerunner 225 rinnakkain. Koko on laitteissa melko sama, painoeroa on melkoisesti.

 

Käytettävyys, akun kesto ja muut nippeliasiat

Ensi alkuun FR225:n koko (halkaisija 25,4 mm, korkeus 16 mm) tuntui massiiviselta pienessä ranteessa. Pian kellon koko kuitenkin unohtui, ja laitteen lähestulkoon unohti. Tästä on kiittäminen etenkin laitteen keveyttä (54 g, vrt. Suunto Ambit Sport 3 yllä olevassa vertailukuvassa 80 g). Kellon ranneke on pehmeä ja mukailee rannetta todella hyvin, mutta sen pinta on aavistuksen nihkeä ja nukkaantuu helposti. Kello kannattaakin välillä pesaista suihkussa käydessään.

Laitetta on helppo käyttää, joskin välillä navigoiminen on hieman epäintuitiivista. Kellon piippaukset ja äänet ovat hieman muovisia, itse valitsin laittaa mahdollisimman paljon ääniä pois.

Akulle luvataan 4 viikon kesto normimoodissa ja enintään 10 tunnin kesto harjoitustilassa. Omassa käytössäni akku kesti kertalatingissa muutaman viikon, kun kävin juoksemassa muutaman lenkin viikossa.

 

Plussat:

  • Sykkeen mittaus ranteesta toimii
  • Aktiivisuuden mittaus
  • Todella mukava kädessä
  • Keveä ja helppokäyttöinen

Miinukset:

  • Ei muita lajeja kuin juoksu
  • Korkeahko hinta

 

Lopputuomio:

Forerunner 225 on erinomainen valinta sykevöitä vierastavalle aktiiviselle juoksijalle, joka haluaa dataa myös muusta aktiivisuudestaan. Monia eri lajeja harrastavaa uusi FR235 kiinnostanee enemmän. Juoksukellona laite saa kouluarvosanaksi 9–.

 

*Garmin tarjosi tuotteen testiin, näkemykset omiani.

 

Aikaisempia laitetestauksia:
Polar A300
Garmin Vivoactive
Garmin Forerunner 15 ja Vivofit

 

ps. Pahoittelut kököstä kuvanlaadusta, parempi kamerani on rikki, ja pimeä vuodenaika + vanha iPhone = suttuisia kuvia... 

 

 

 

Share

Ladataan...
Pumpui

Yllättävän monipuolinen Vivoactive on yksinkertaisen aktiivisuusrannekkeen ja kunnianhimoisen sporttikellon lemmenlapsi.*

Garminin Vivoactive on aktiivisuusrannekkeen, älykellon ja sporttilaitteen yhdistelmä, joka asettuu mukavasti yksinkertaisten aktiivisuusrannekkeiden ja monimutkaisempien sporttikellojen välimaastoon niin ominaisuuksiltaan kuin hinnaltaan (ovh 340 e, monin paikoin myynnissä noin 250 eurolla).

Parasta Vivoactivessa on, että se ei ole pelkkä aktiivisuusranneke. Itselleni muutaman kuukauden testijakson aikana laite on ollut ensisijaisesti kello, sitten sporttilaite ja kolmanneksi aktiivisuuden seuranta-apparaatti. Aktiivisuusrannekkeet kehittyvät jatkuvasti huimaa vauhtia, ja pikkuveljeensä, aktiivisuusranneke Vivofitiin verrattuna Vivoactive on ottanut aimo harppauksen eteenpäin aktiivisuuden seurannassa.

Bloggaaja operoi kelloaan kesken juoksulenkin.

Vivoactive mittaa päivittäiset askeleet, loggaa treenit ja tarkkailee unta. Päivittäisiä statistiikkoja voi seurata kännykästä (iOS, Android), tarkempia tietoja saa koneen kautta. Itse kello on kevyt ja sporttikelloksi poikkeuksellisen litteä. Kosketusnäytön ja muutaman numiskan käyttäminen on yllättävänkin luontevaa.

 

Aktiivisuuden seuranta:

Laite näyttää päivän askeleet ja aktiivisuuden mukaan mukautuvan tavoitteen sekä arvion kalorinkulutuksesta.

Laite laskee päivän askeleet ja muistuttaa (halutessa) lähtemään liikkeelle. Askeleiden seuraaminen on välillä kenties vähän triviaalia, mutta yhtä kaikki hauskaa. Kesällä on ollut mielenkiintoista seurata, kuinka on vahingossakin tullut käveltyä monena päivänä kymmenestä pariinkymmeneen kilometriä.

Paras ominaisuus laitteessa on unen seuranta. Siinä missä pikkuveli Vivofit piti aina muistaa laittaa unitilaan, Vivoactive päättelee itse – ja vieläpä melko tarkasti – milloin käyttäjä on nukahtanut ja milloin noussut ylös. Yön ajalta voi saada tunti- ja minuuttimäärän lisäksi tarkempaa statistiikkaa unen laadusta ja unenaikaisesta liikkumisesta. Arvokkainta on seurata unen määrää viikko- ja kuukausitasolla Garmin Connectin kautta, sillä vasta isompi kuva antaa osviittaa siitä, onko unta tullut tarpeeksi.

Kaavio bloggaajan unesta neljän viikon ajalta. Hyvin erottuvat graafista muutamat vähäuniset yöt ja niitä seuraavat pitkät paikkailu-unet.

 

Sporttikello-ominaisuudet:

Vivoactive on erinomainen vekotin paljon juokseville ja pyöräileville. Laitteeseen on valmiiksi asennettu ohjelmat kävelyn, juoksun, pyöräilyn, uinnin, sisäpyöräilyn, sisäjuoksun ja golfin seurantaan.

Kello sopii erityisesti juoksijoille, jotka haluavat dataa lenkeistään mutta arastelevat varsinaisen juoksukellon ostamista. Siinä missä valtaosa markkinoiden aktiivisuusrannekkeista loggaa juoksun ajalta vain käytetyn ajan ja sykkeen, saa Vivofitin kautta ulos dataa myös vauhdista, etäisyydestä ja kadenssista.

Dataa juoksulenkin varrelta. 

Olen aikaisemmin testannut Forerunner 15:tä, joka on Garminin juoksukellomallien yksinkertaisemmasta päästä, mutta Vivoactive pesee simppelin juoksukellon mennen tullen käytettävyydessä. Siinä missä Forerunner 15:llä oli lähestulkoon mahdoton saada yhteys GPS:ään, nappaa Vivoactive satelliitista kiinni saman tien, eli pihalla ei tarvitse uunoilla yhteyttä odottaen. Laitteen näkymiä voi muokata helposti itse, joten haluamiaan syke-, matka- ja kadenssitietoja pääsee tarkastelemaan sormen pyyhkäisyllä myös juoksun aikana.

Myös pyöräillessä laite toimii erinomaisesti. Testasin pyöräominaisuuksia työ- ja asiaintoimitusmatkoilla, jolloin tärkeimmät tiedot ovat aika ja etäisyys. Garminilla on myös kadenssimittareita, jolloin vakavammin mankelointiin suhtautuva käyttäjä saa lisää tietoa irti.

Uidessa kello toimii myös moitteetta (joskin suosittelen käynnistämään seurannan ennen altaaseen hyppäämistä: laitteen näpyttely vedessä osoittautui nimittäin erinomaisen haastavaksi, kun kumpaakaan kättä ei pystynyt käyttämään pinnalla pysymiseen). Testiuinnilla laite pysyi hyvin kartalla kierroksista (harjoituksen aluksi valitaan altaan mitta), avovesiuinnilla voinee hyödyntää GPS:ää. Harmillista kyllä laite ei tue multisport-ominaisuutta, joten lajien saumaton yhdistäminen ei onnistu.

Omassa käytössäni isoin – ja varsin merkittävä miinus – on valmiin voimaharjoitteluohjelman puute. On suorastaan järjetöntä, että aktiivisuusmittariin ei ole valmiiksi asennettu ohjelmaa, jolla saisi logattua vaikka pelkästään voimatreeniin käytetyn ajan ja sykkeet. Garmin IQ –sovelluskaupasta saa ladattua jos jonkinmoista ohjelmaa (mm. erilaisia kellonäkymiä ja vaikka frisbeegolf-applikaatioita), mutta perusapplikaatiota voima- tai punttitreeniin ei laitteelle vielä ole. Garminin varsinaisiin sporttikelloihin tällaisia ohjelmia saa, joten kenties pian myös Vivoactiveen. Silti lähetän toiveen Garminin suuntaan: tehkää asiakkaillenne suuri palvelus ja ottakaa voimaharjoittelu vakio-osaksi valmista lajivalikoimaa! Voi toki olla että Garminilla halutaan ohjata eri lajeja aktiivisemmin treenaavat korkeamman hintaluokan apparaattien pariin, mutta yhtä kaikki olisi kivaa, että yksinkertaisemmissakin malleissa voisi logata normaalia punttitreeniä.

 

Käytettävyys, akun kesto ja muut nippeliasiat:

Garmin Connectista pääsee tarkastelemaan omia toimiaan. (Toim. huom. en oikeasti juokse noin hitaasti, syytän usein lenkeillä mukana olevaa koiraa joka haluaa pysähdellä.)

Käytettävyydeltään Vivoactive on erinomainen. Kosketusnäyttö toimii hyvin, ja valikoita on helppo käyttää. Akun kesto on GPS-tilassa noin 10 tuntia ja pelkässä kellomoodissa kolmisen viikkoa. Itse olen ladannut masiinaa noin kerran viikossa.

Siinä missä itse laite on toiminut moitteettomasti, Garmin Connectin käyttäminen puhelimessa ja koneella on välillä ollut hiukan vaivalloista. Välillä kellon tietojen synkronoiminen iPhonen kanssa on takkuillut, ja lataamani applikaatiot katosivat ohjelmistopäivityksen myötä.

Vivoactive on myös yksinkertainen älykello. Kun laite on yhteydessä Bluetoothilla kännykkään, tulevat puhelimen ruudulle tulevat notifikaatiot näkyville myös kellon näytölle. Itselleni tämä ominaisuus ei tuo merkittävää lisäarvoa, mitä nyt välillä on ollut ihan hauska suihkussa ollessaan lukea Facebookin kautta tullut viesti tai huomata kännykän ollessa äänettömällä laukussa, että joku yrittää soittaa. Hassuinta oli se, että Slush-tapahtuman applikaatio lähettää minulle itsepintaisesti notifikaatioita menneisyydestä: harva se päivä saan ilmoituksen, että jokin ohjelma alkaa jollakin lavalla viiden minuutin päästä.

 

Plussat:

  • käytettävyys
  • akun kesto
  • ohut ja kevyt
  • monipuoliset juoksu- ja pyöräilyominaisuudet
  • unen mittaus

Miinukset:

  • sykkeen mittaus sykevyöllä, ei ranteesta
  • valmiin voimatreenimoodin puuttuminen
  • välillä takkuileva synkronointi

 

Lopputuomio:

Erinomainen ja yllättävän monipuolinen aktiivisuusranneke! Muutamalla lisäominaisuudella laite saisi lähestulkoon täyden kympin, nyt arvosana on vahva 9.

 

Jäikö jokin asia laitteessa vielä askarruttamaan? Vieläkin perinpohjaisempi arvio DC Rainmakerin sivuilla, lisätietoa laitteesta myös Garminin kotisivuilla. Arvioni Vivofitistä ja Garmin Forerunner 15:stä täällä.

 

*Garmin tarjosi tuotteen testiin, näkemykset ja mielipiteet täysin omiani

Share

Pages