Ladataan...
Pumpui

 

Kaikki ja kaikkien kaverit Facebookissa tuntuvat osallistuvan Tikisin (Tikiksen? Tikis:n?) 21 päivän punnerrushaasteeseen. Kiitos kaikki kutsusta, mutta en kyllä aio osallistua. Haaste kun on melkoisen pöljä.

Ideana on siis tehdä ensimmäisenä päivänä 15 punnerrusta ja jatkaa siitä 21 päivää putkeen tehden joka päivä viisi toistoa lisää. Kolmen viikon päästä siis tehtäisiin 115 punnerrusta. Itse liikettä vastaan minulla ei ole mitään, vanha kunnon etunojapunnerrus lienee yksi simppeleimmistä ja tehokkaimmista oman kehon painolla tehtävistä liikkeistä. Mutta tällaisissa haasteissa minua rassaa muutama asia:

Fokus yhteen asiaan. Ymmärrän kyllä, että 21 päivän punnerrushaaste on mukavampi markkinoida kuin vaikka kolmen kuukauden "liiku joka päivä jollakin parhaaksi katsomallasi, hashtagejä väistelevällä tavalla". Voiko joku muka väittää, että haluaa tehdä pyöristettynä miljardi punnerrusta joka luojan päivä?

Lähtötason unohtaminen. Toisille ensimmäisen päivän 15 punnerrusta on valtavan paljon vaikka pitkin päivää ripoteltuna. Toisille taas sata punnerrusta menee yhden treenin aikana ihan sujuvasti. Entiteetti nimeltä "Tikis-Jope" kuulemma näyttää joka päivä erilaisia variaatioita, mutta silti. Jos ajatellaan klassisia, toistomäärien kasvattamiseen tähtääviä progressioita, niissä tärkein ja ensimmäinen askel on määrittää lähtötaso, josta sitten käynnistetään kipuaminen. Josta päästäänkin sitten seuraavaan ja tärkeimpään kohtaan:

Lepopäivä olisi kiva. Punnertaminen kehittää sen verran tehokkaasti yläkroppaa, että lihakset ovat taatusti kipeänä jonkin määrän jälkeen itse kullakin. Haaste ei tunne mälsiä lepopäiviä, vaan punnerruksia tuutataan menemään päivät perätysten, ja vielä kasvavissa määrin. On toki niitä, joille joka päivä on jalkapäivä, mutta meille tavan pulliaisille tehnee ihan gutaa antaa kropan välillä vähän huilia, etenkin kun lähestytään sataa punnerrusta päivässä. 

Kiitos, täti-ihminen on nyt purkanut sydäntään ja ilmoittanut paheksuntansa kampanjasta, jonka premissejä ei oikein ymmärrä. Lykkyä pyttyyn kuitenkin kaikille haasteeseen osallistuville, papukaijamerkki niille jotka oikeasti tekevät jok'ikisen punnerruksen jok'ikinen päivä. Minulta ei moista itsekuria kyllä löytyisi. Ehkä siksi minä en punnerrakaan 115 kertaa päivässä. Mutta tänään punnersin 15, ihan vain kannatuksen vuoksi.

Ps. Vielä yksi asia: bongasin kamppiksen Facebook-sivuilta tämän lauseen:

Naiset voivat punnertaa polvet maassa, jos oikeat punnerrukset eivät vielä onnistu.

Niin. Jos oikeat punnerrukset eivät vielä onnistu, oletan että sekä miehet että naiset saavat punnertaa polvet maassa, eiköstä?

 

Share