Ladataan...
Pumpui

Onpa mukavaa, että Lily on taas toiminnassa! Kuten moni muukin bloggaaja, ehdin jo miettiä mitäköhän sitä kaikella kirjoittamisesta ja lukemisesta irronneella ajallaan tekisi.

Olisi tietty voinut vaikka treenata huomiselle Extreme Runille.

Huomenna siis taas juostaan ristiin rastiin Hakunilan pururatoja. Kävimme toveri Silaksen kanssa hakemassa chipit ja krääsäkassit jo tänään ja tutustuimme samalla uudistuneeseen rataan. Melkoisen mälsää, että ensimmäiset esteet tulevat vasta useamman kilometrin jälkeen! Ymmärrän kyllä, että alun ruuhkaa pitää helpottaa, mutta elämystä ja estejuoksun tunnelmaa ei tältä radalta oikein saa.

Myös kuvassa näkyvät uutuusesteet, karkeat betoniset muurit, epäilyttävät. Kiipeäminen ja alas hyppääminen ei ole asia eikä mikään, mutta superkarkea pinta rikkoo useammalta ihan taatusti kädet. Jos olet tulossa juoksemaan huomenna, älä ainakaan laita präniköitä juoksutrikoita päälle!

Ensikertalaisille vielä muutama vinkki:
- Muista tankkaus! Vaikkei 16 kilometriä kummoiselta tunnukaan, on toisen kierroksen mäkien juokseminen huomattavasti mukavampaa kun on energiaa jäljellä.
- Älä laita ykköstä päälle. Muta, risut ja betoni hajottavat vaatteet. Lisäksi joen haju tarttuu vaatteisiin eikä lähde pois ihan yhdessä pesussa.
- Jos mahdollista, laita hyvän gripin omaavat kengät, jotka kuivuvat suht nopeasti. FiveFingersit ovat ehdottomasti parhaat jalkineet pöpelikössä ja vedessä kirmaamiseen.

Törmäsin kisa-alueella myös Elämäni kunnossa -Saaraan, joka oli hänkin noutamassa omaa siruaan. Olipa hauska vihdoin tavata bloggaajakollega kasvotusten! Ja tsemppiä Saaralle ja kaikille muille teille, jotka huomenna juoksette! Tulkaa nykäisemään hihasta jos minut näette.

 

Share

Ladataan...
Pumpui

Viikonloppu on ehkä ihmisen parasta aikaa. Kerrankin ehtii nauttia kotinsa rauhasta ja kauniista luonnosta - ja treenata siinä samalla. Suunnittelematon lauantaipuuhastelu eskaloitui tehokkaaksi kolmoistreeniksi, joka kuritti kroppaa niin kotona kuin Keskuspuistossa.

Nappasin töistä mukaan testaukseen XBoxin ja Nike+ Kinect training -jumppapelin. En ole minkään valtakunnan kotijumppaaja, mutta oli ihan hauskaa häärätä pikseliukon käskyjä noudattaen ja erilaisia haastetreenejä tehden. Repertuaariin kuului niin klassisia kehonvastusliikkeitä (yleisliikkeet, punnerrukset jne.) kuin liikkeentunnistimen mahdollistamia hupipelejä, kuten polttopalloa. Mies nauroi vieressä ja napsi kuvia, kun yritin väistellä pikavauhtia ruudulla lähestyviä erimuotoisia seinämiä.

Vajaan tunnin riehumisen jälkeen oli vielä hyvin energiaa, joten päätin lähteä avaamaan kevään FiveFingers-kauden. Koska aivan kodin lähettyviltä ei löydy kovin pehmeää lenkkimaastoa, otin fillarin alle ja lähdin kohti Keskuspuistoa.

Ulos lähteminen oli kyllä erinomainen idea. Jätin fillarin, kypärän ja juomapullon männynjuureen ja lähdin nauttimaan keväisen Keskuspuiston mutaisista pikkupoluista.

Viime viikon puolimaratoni kiersi Keskuspuiston kautta. En tiedä oliko kisa sumentanut silmäni vai oliko kevät eilen oikeasti jo huomattavasti pidemmällä kuin viikko takaperin. Valkovuokkoja oli joka puolella, ja oravia ja pulleita pikkulintuja oli niin paljon, että niihin meinasi kompastua pienemmillä poluilla.

Taas on yksi treeniviikko vierähtänyt. Palauduin Helsinki City Runista yllättävänkin hyvin, eivätkä viikon juoksemisetkaan tuntuneet ikävältä.

Maanantai: Yleisurheilu, 1 tunti 30 minuuttia

Keskiviikko: Kuntopiiri Kisahallilla, 1 tunti

Perjantai: Crossfit, 1 tunti: tempauksia ja ihan kauhea loppurutistus, jossa yhdisteltiin thrustereita ja 600, 400 ja 200 metrin sprinttejä

Lauantai: Kotikuntoilu, pyöräily ja juoksu

 

Share

Ladataan...
Pumpui

Nyt on rilluttelut rilluteltu ja chillaukset hoidettu. Palasin ruotuun kipittämällä miehen perässä pitkin Töölönlahtea. Tämä nimittäin juoksi kuin aropupu ostettuaan elämänsä ensimmäiset oikeat lenkkitossut. Vakaumuksellista fivefingerismiä harjoittava perheemme on siis siirtynyt hetkellisesti paksupohjaisempien kenkien pariin, kun minäkin sain vihdoin ihanat pinkit Adidakseni käyttöön Footbalancen pohjallisten suosiollisella avustuksella.

Pidän kovasti paljasjalkajuoksun ideologiasta ja käytännöstä, mutta välillä mukavuudenhalu voittaa, etenkin jos juoksualustana on asvalttia. Nykylenkkarit, kuten omat Adidas Chillini ja miehen Nike Free Runit, sentäs ovat ohutpohjaisempia ja keveämpiä kuin ne pelottavat toppakolossit, joissa oman juoksuharrastukseni aloitin.

Lisäksi vinkeissä neonväreissä kehtaa vaikka juosta Punavuoren halki. Kuulemma hipsterit pitävät nykyään lenkkareita ihan kaupunkikäytössäkin.

Share

Pages