Ladataan...
Pumpulielämää

Kuvauksista Stone & Strand: lle  

 

Täytän maaliskuun alussa 30-vuotta. 

Olen siis "twenty something" vielä 24 päivää. 

Olo tästä on lähinnä epäluuloinen, muttei epätoivoinen. 

Ilmeisesti kuitenkin jonkinasteista ikäkriiseilyä ilmassa, ainakin jos viimeaikaisia kauneustuote-ostoksiani katsoo. 

Näköjään kaikenlaista kummallista on aivan pakko päästä kokeilemaan.

 

1) Vital Proteins kollageeni-jauhe 

Tiedän että ikää karttuessa ihon kollageenipitoisuus vähenee josta seuraa ihon veltostumista ja sen kimmoisuuden vähenemistä. Ihon lisäksi kollageeni vaikuttaa muun muassa myös hiusten, luuston ja nivelien kuntoon. Kollageenia on näkynyt anti-age kasvorasvojen aineosa listalla jo pitkään mutta jättäisin vielä anti-age kasvorasvat tämän ikäisenä kaupan hyllylle. Jostain syystä sisäisesti nautittuna kollageeni tuntui houkuttelevan ja tällä hetkellä on menossa kolmas 10oz-kokoinen purkki! Jauhe on mauton ja sekoitan aamukahvin joukkoon sitä yhden lusikallisen. Mutta olenko havainnut mitään eroa ihossani yli kuukauden käytön jälkeen? Totta puhuen, en osaa sanoa. Ehkä niveleni ovat sentään sitten loistokunnossa? En silti uskalla jättää tuotteen käyttämistä. :D 

 

 

2) "Salux" japanilainen suihkupyyhe 

Tämä tässä on japanilainen, nylon-kankainen kuoriva pyyhe. Japanissa valmistettu tuote lupaa tehdä suihkussa ihosta silkinsileän ja tasoittaa ihoa selluliitista. Käytän pyyhettä suihkusienen sijaan. Käytän sen saippualla kyllästettynä kaikkialla vartalon iholla joko pyörivin liikkein tai pitäen sen päistä kiinni jolloin selkäkin tulee varmasti skrapatuksi. Tähän olen todella ihastunut, iho on suihkun jälkeen todella pehmeä! Jopa kahvikookos-kuorinnat on jäänyt tekemättä siten pyyhkeen oston. 

 

 

3) Jade "Gua Sha" -kivi

Jade-kivi on listani ehdottomasti kummallisin ostos. Ostin kiven kasvohierontaa varten, joka auttaa ihon pöhöttöneisyyden vähentämiseen, kimmoisuuteen ja juonteisiin. Mukana tuli netistä ladattava ohjekirja jossa neuvotaan kuinka kivellä "hieromalla" (ihoa vedetään yhteen suuntaan) voi myös esimerkiksi aamuisin herättää aivot työskentelemään paremmin tai kuinka päästä eroon yskästä, vatsavaivoista tai päänsärystä. Sain kiven vasta viikko sitten joten en osaa vielä sanoa saavuttaako kasvoja kivellä kaapimalla nuorekkaammat kasvot vai olenko vain juntti kylpyhuoneessa joka hieroo kasvojaan sileällä kivellä. 

 

Onko siellä joku toinen omituinen jolla on/on ollut näitä tuotteita käytössä? Toimivatko ne sinulla? 

 

 

Bisous, 

Pumpuli 

 

 

 

 

Share

Ladataan...
Pumpulielämää

On ehtinyt kulua kolme kuukautta viimeisestä blogipostauksestani. Palakaamme siis ajassa hieman taaksepäin ja katsotaan mitä näiden kuukausien aikana on päässyt tapahtumaan.

Marraskuun lopussa juhlitaan kiitospäivää ja yksi siskoistani ja yhteinen ystävämme tuli tänne sitä ihmettelemään. On ihana saada Suomesta vieraita tännekin päin! Tämä sisko oli ensimmäinen perheenjäsen joka tapasi Surku-koiran. <3 Näillä ihanilla naisilla oli kiitospäivän lisäksi toinenkin teema New Yorkin reissulle, nimittäin vintage-kaupat. Vietimme muutaman yön Manhattanilla ja kävimme East Villagen, Williamsburgin ja Chelsean liikkeitä läpi. Löysin uuden lempiravintolan Greenwich Villagesta ja kahtena iltana kävimme jazzbaareissa! Uusi kokemus tämäkin. Tästä "ihanien naisten reissusta" voi tulla ihan oma postauksensa. 

Joulukuussa kaunistin naisia muutamiin häihin. Työskentelin myös paikallisessa vintagekaupassa ja autoin hätäisiä valitsemaan siskoille ja ystäville joululahjoja. Tunnistin nämä hädässäolevien tarpeet aina siitä että he saapuivat liikkeeseen hieman jo valmiiksi hengästyneinä. Silmät aavistuksen suurina. 

Joulukuun lopussa täällä Beaconissa oli tapahtuma jolloin suurin osa pikkuliikkeistä pitivät ovensa auki iltayhdeksään. Joillakin liikkeillä oli musiikkiesityksiä, kaikilla oli jotain pientä purtavaa ja juotavaa tarjolla. Glögiä (makeampaa kuin suomalainen), viinejä, kaakaota vodka-terästyksellä... Tällaista ei varmaan laki sallisi Suomessa? :D Itse kaupan myyjätkin ottivat huikkaa asiakkaiden kanssa. Kauppa näytti käyvän hyvin ja saatoin itsekin tehdä muutaman heräteostoksen. ;) 

Kasvatin hiuksiani ja kirosin sitä päivää kun leikkasin pitkät hiukseni pois. Halusin ottaa pidennykset ja värjätä suklaanruskeaksi. Kunnes muistin kuinka huippua Los Angelesissa oli ollut ja totesin lyhyet hiukseni niiden muistojen arvoisiksi. 

 

Vintagekaupan myyjä 

 

 

Auringonnousu New York-Dublin lennolla 

 

Matkustin mieheni kanssa Suomeen joulunviettoon. Lensimme ensimmäistä kertaa Norwegianin koneilla ja lento lähti Stewartin pieneltä lentokentältä joka on vähän yli vartin ajomatkan päässä kotoamme. Oli ihanaa välttää stressaava ajomatka Newarkin kentälle. Vinkkinä siis, Norwegianilla pääsee New Yorkiin nyt edullisesti (kunhan ostaa liput ajoissa niinkuin me emme tehneet.) 

Suomessa on aina ihanaa. Siellä on perhe ja ne parhaat ystävät. (Ja ruisleipää, karjalanpiirakoita ja Fazerin sinistä!) 

Ja joka kerta Suomeen saapuessa koen sen pienen kultturishokin, mikä on aina yhtä kummallista palatessa kuitenkin omaan kotimaahansa. 

Että tuo ei nyt todellakaan pyytänyt anteeksi kun tönäisi. Kukaan ei pidä ovea auki. Asiakas Suomessa ei ole aina oikeassa. Miten voikaan olla näin pimeää. Miten Kalliossa käveltyämme Sörnäisten metroasemalta Helsinginkatua Brahenkentälle näimme niin monta ihmistä täysin humalassa. Sosiaaliset tilanteet uusien ihmisten kanssa ovat osaltani aina vähän outoja kun tuppaa menemään amerikkalaiset ja suomalaiset tavat sekaisin. Sanotaanko "kiva tutustua?" Tai "olen kuullut sinusta paljon?" Entä kun on kaverin kanssa jossain ja tämä törmää toiseen kaveriinsa? Kuuluuko minun esittäytyä tai vaan seistä vieressä niinkuin en olisikaan? Riittääkö tosiaan pelkkä "moi?" Amerikassa olen kylmä jos kättelen tavatessa mutta Suomessa en halaisi tuntematonta (jopa Sveitsin poskisuukot tuntuivat luonnollisemmalta kuin halata toista tavata ensimmäistä kertaa.) 

Kuinka iso rooli ympäristöllä (ja kielellä!) onkaan omaan persoonaasi. 

Täällä Amerikassa olen todellakin välillä erittäin suomalainen. 

En ole täysin kotona enää missään. 

Mikä ei kuitenkaan kauhistuta. 

 

Joulukuussa sattui myös piristävä yllätys, joita tällä alalla aina välillä saa osakseen. "Joico" (jonka kanssa hiukseni leikattiin lyhyeksi kesäkuussa) halusi bookata minut malliksi heidän hiusnäytökseensä. Minulle leikattaisiin taas lyhyet hiukset ja värjättäisiin vaaleammiksi. 

Hiusshow olisi Punta Canassa, Dominikaanisessa tasavallassa. 

Joten unohdin kaikki suunitelmani pitkistä hulmuavista täyteeläisen ruskeista hiuksistani ja suostuin mukaan!

Joten yhtäkkiä minulla oli tammikuussa luvassa matka Karibian merelle!

Hetken sai taas ihmetellä oman ammattinsa arkea. Käyn treenamassa, syön hyvin (yritän) ja odotan/seuraan josko sähköpostiin tipahtaisi viestiä castingeista tai kuvauksista.

Sitten seuraavana päivänä tipahtaa lentolippua Dominikaaniseen tasavaltaan. 

 

Matka oli mieletön. Pääsin matkustamaan uuteen maahan, lekottelemaan hetkeksi hiekkarannoille, uimaan Karibianmeressä, kävelemään catwalkilla, juomaan coctailin tai pari, nukkumaan king-vuoteessa, mutta parasta oli päästä pitämään hauskaa näiden ihmisten kanssa. Näytöstä oli tekemässä sama tiimi jonka kanssa tehtiin Los Angelesissa Joicon kamppanja. 

Dominikaaninentasavaltanäkyvissä!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

"Minä ja hius-ihmisiä" 

 

Eka kookokseni 

 

 

 

 

 

 

 

 

Viimeisenä iltana tanssittiin paljain jaloin rannalla 

 

Takaisin kotona Beaconissa uusien hiusten ja uuden lempiasun kanssa (samettiaamutakki Lindexiltä, joulupukki toi!) 

Tai onhan tämä sama hiusleikkaus tehty jo kolme kertaa... 

 

 

Pian uusi postauksia luvassa!

 

Bisous, 

Pumpuli 

 

Share

Ladataan...
Pumpulielämää

Where: Coney Island, Brooklyn

When: May 2017

Photographer: David Andre

Model/makeup/styling: Me

 

 

Kuvausten ensimmäisen osan voi lukea täältä! 

Brooklyn on aivan valtavan iso. Tähän New York Cityn yhteen alueeseen mahtuisi koko Chicago! 

Joten metromatka Brooklyn Bridgeltä Coney Islandille vierähtää tunti! Tämä ei tullut minulle yllätyksenä, olin käynyt Coney Islandilla kerran aikasemmin Mermaid Paraden merkeissä. Päästyämme Coney Islandille menimme Davidin kanssa ensimmäisenä syömään. Tilasin kuin basic model eli hampurilaisen ja ranskalaiset. Aurinko paistoi ja lämmitti yli kaksikymmentä astetta. Syötyämme vaihdoin ravintolan vessassa asua ja lähdimme kulkemaan rantakadulla kohti merta. 

 

 

Kuvaukset olivat siis toukokuussa. Tuskin maltoin odottaa varpaiden dippaamista Atlantin valtamereen. Vesi oli lämmintä, varsinkin jos odotus on "Itämeri toukokuussa"... Kävelin aivan rantaviivalla mutta aallot onnistuivat silti kastelemaan sortsit kokonaan. Salaa haaveilin että David "vaatisi" minun sukeltamaan mutta ilman pyyhettä se olisi loppujen lopuksi ollut huono idea...

 

Kukkuu. 

 

 

 

 

 

Coney Islandilla on Luna Park -huvipuisto. Ajoimme toki maailmanpyörän ja myös vuoristoradan joka rakennettiin 1927. Jos Lintsin puinen natina hermostuttaa niin tämän mutterit ja puiset radat ovat vielä kauemmin palvelleet. Istuessamme vuoristoradan vaunuihin sydän pamppaili tosi kovaa! En ollut tainnut pitkään aikaan ajaa huvipuistolaitteita. Keskityin kiljumiseen ja suojakaiteen puristamiseen. Ajon jälkeen nauroin hysteerisen helpottuneena ja mieleeni tuli kysymys... 

"David. Did you take photos of me during the ride?"

"Yep." 

"Perfect, they're going to be excellent."

Jostain syystä näitä vuoristorata-kuvia en ole koskaan nähnyt. Täytyykin kysyä, varmasti hyvää materiaalia!

 

 

Tämän tatuoinnin on piirtänyt yksi parhaista ystävistäni ja tehnyt hänen isoveljensä tämän keittiössä. 

 

 

Voittajan hymy.

 

 

 

 

Taaskaan en malttanut olla kirmaamatta vedessä. Mekko on aivan läpimärkä vyötäröön saakka.

 

 

 

 

Puoli kahdeksalta Brooklyn päivämme oli paketissa. Tämä oli ehdottomasti paras portfolio-kuvauspäivä ikuna!

 

 

Bisous, 

Pumpuli 

 

Kuvien kaikki oikeudet: Emma Graef ja David André

 

Share

Pages