Bändäri

Punastus

Huuuh. Juhannuksesta on selvitty jotakuinkin hengissä. Eilisen vietin totaalisen reporankana tekemättä oikeastaan mitään. Tuollainen päivä tulikin jo tarpeeseen, koska yli viikko oli mennyt ilman kunnollista latautumista ja yksinoloa. Niin paljon kun rakastankin ihmisseuraa ja läheisiäni, välillä vain täytyy saada olla totaalisen yksin. Tänään kuitenkin sisäänrakennettu luterilainen syyllisyydentunto sai laittamaan herätyksen kasiksi ja suorittamaan. Suoritin mm. hot joogan ja erään palveluksen tatuoitsijalleni keskustassa. Kotiin tultuani siivosin ja pyykkäsin armottomasti, nyt olisi tarkoitus kirjoittaa työhakemus ja iltasella ehkä vielä juoksulenkki.

Kuvat ovat viikon takaa. Oon bändäri, joten asiaankuuluvasti poikaystävän bändin paita päällä, mikä on jokseenkin vähän noloa. Vai onks? Ne on muuten parhaillaan studiohommissa ja jännityksellä odotan mitä sieltä tulee, varmana jotain parasta punkrokkia ikinä!

Nyt täytynee alkaa väsäämään sitä hakemusta. Ehkä jopa työllistyisikin joskus, jos hakee duunia. Oon ehkä salaa vähän toivonut, että joku tulisi hakemaan kotiovelta tai muuten vaan tarjoaisi jotain kivaa työtä, mutta ei se harmikseni taida mennä niin. Paskaa.

Share

Kommentoi