Lokakuun kahdestoista

Punastus

Eilinen sujahti nopeasti ohi. Tosin niinhän kaikki päivät nykyisin. Oon aika varma, että vuorokaudesta on otettu viime vuosina ainakin tunti pois tai jotenkin salakavalasti kelloja nopeutettu. Tai ehkä täytyy vain hyväksyä, että asian laita on nyt tämä. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä nopeammin päivät ja viikot suhajaa ohitse, vuosikalenteri on hetkessä loppuunkäytetty ja seuraavaa vuotta pukkaa jo kulman takana. En kykene edes ajattelemaan kuinka nopeasti vuosi menee ohi silloin, kun olen 50. Tai 60. Eli ihan kohta!

Oli kaislat Töölönlahdella. Rakastan kaislikkoja, paitsi silloin jos sinne eksyy vahingossa veneineen tai joutuu uiden. 

Kakkua ja kahvia lähdettiin hakemaan...

.... ja päädyttiin cupcakeille Brooklyn cafehen. Makoisaa. 

Banaani-ananas-soijajugu-kauramaito-vehnänoras-kurkumasmoothie. Kurkuma on kiinnostanut jo pidemmän aikaa ja nyt hankittiin poikaystävän kanssa puoliksi pullollinen kurkumauutetta. Katsotaan mitä tuleman pitää. Oon myös juonut viime päivät paljon inkivääriteetä tuoreesta inksusta tehtynä. Juuri sitä, mitä tukkoinen olo kaipaa. 

Koska tosiaan vuoden loppupuolella jo mennään, kävin hiplaamassa Papershopissa vuoden 2017 kalentereita. Olen ajatellut ehkä siirtyä Moleskinestä johonkin muuhun kalenteriin ja kiinnostaisi itseasiassa tehdä kalenteri ihan itse. Ehkä valmiiseen blankkoon muistikirjaan, en taida alkaa kirjaa sitomaan alusta asti itse (joskus nuorempana tuli tehtyä sekin). Papershopista tarttui mukaan kettukortti, joka lähtee Berliiniin kaverin poikaa ilahduttamaan.

Se oli silmälasipäivä eilen! Harvoin käytän, mutta kun käytän, ymmärrän miksi ne minulla ovat. Onhan kunnolla näkeminen ihan pirun siistiä!

Nyt olisi aika pistää pakettiin tämän kuun päivä 13. Tulin Punavuoreen kissavahdiksi, täällä on aina vähän kuin lomalla olisi. Eri kulmat, eri fiilis. Öitä!

Share

Kommentoi