Maailman Vegaanipäivä

Punastus

Hyvää Maailman Vegaanipäivän iltaa!

Vegaanius taitaa tällä hetkellä olla enemmän tapetilla ja ihmisten huulilla kuin ikinä aiemmin. Viime viikolla olin kolme päivää pois Suomesta ja sinä aikana ehdittiin lanseerata ainakin kaksi uutta vegaanista safkaa kauppojen hyllyille. Oma FB-feedi on täyttynyt jo pidemmän aikaa kaikista vegaaniryhmistä ja jos verkkokalvolle tärähtää lihakuva, oletan sen automaattisesti olevan vegaanista. Ja sitten vähän närkästyn kun ei ollutkaan; kuinka joku julkeaa! Sillä onhan lihansyönnillä retostelu nykypäivänä vähän, no, sama ku leijuisi esimerkiksi röökinpoltolla tai viinanvetämisellä. Kohtuudella ja harvoin käytettynä ookoo, mutta että tekee jostain edellä mainitusta itselleen agendan osoittaa vähintäänkin arvostelukyvyn puutetta. 

Voi olla, että elän vegaanikuplassa (enkä haluu täältä ikinä pois!). En muista, että olisin koskaan joutunut selittämään kellekään omaa valintaani, mitä nyt vähän joskus täytynyt oikoa väärinkäsityksiä. Sillä niitähän ihmisillä tuntuu olevan runsain mitoin. Itsekin pienestä pitäen joutunut maitopropagandan uhriksi ja onhan toi lihatalojen mainonta aika härskiä mielikuvilla pelaamista, että en ketään syytä siitä, ettei faktat välttämättä ole oikein hallussa. Mutta kuten aivan kaikessa nykymaailmanmenoon liittyvässä, kyseenalaistaminen on tärkeää. Aivan kaiken. Jopa silloin, kun on kyseenalaistamalla löytänyt omat arvot ja ajatusmaailman, voi koko pakan heittää välillä sekaisin ja kyseenalaistaa oman ajattelunsa. Tähän päivään mennessä en tosin ole pystynyt löytämään yhtään hyvää argumenttia sille, miksi vegaanius olisi huono ratkaisu. 

Luin muuten juuri, että Saksassa on 1,3 miljoonaa vegaania ja määrä kasvaa huimaa vauhtia koko ajan. Suomessa trendi tuntuisi olevan samansuuntainen, mielenkiinnolla tässä odottelen mitä tulevat vuodet tuovat vegaanin elämään. Ainakin paljon elämäähelpottavia tekijöitä, mutta toisaalta taas valinnanvaikeutta ruokakaupassa. 

Minun Maailman Vegaanipäiväni on pitänyt sisällään tietty ruokaa, mutta myös muutaman tunnin kävelylenkin koirien kanssa sekä salitreenin. Poikaystävän kanssa MasterCheffin kyttäystä (tästä kun saisi vegaanisen version niin maailma olisi valmis!) ja siivousta ja kissojen kanssa hengausta. Tuiki tavallinen päivä, ihana sellainen❤️

Kuvat viime viikkoiselta Moskovan retkeltä. Kaksi ekaa kuvaa himakokkailuja porukoitten luona, kaksi keskimmäistä ravintola Fresh ja viimeinen kuva kahvila Divan.

Share

Kommentit

Aniaa
no delays

Hyvä kirjoitus! Mä kans rakastan (Australian) Master Chefiä. Varsinkin silloin kun ne tekee jotain jälkkäreitä, ja sitten jakson lopputtua vietän pari tuntia netissä selaillen reseptejä, tutkien ruokien koostumuksia ja historiaa ja yrittäen keksiä, miten saman saa tehtyä vegaanisena :D

punastus
Punastus

Toi Australian MC on ihan omaa luokkaansa, muiden maiden vastaaviin on tuotu ärsyttävää selkäänpuukotusmeininkiä, mutta tossa on todella hyvä henki ja muiden tsemppaus. 

Luulis että ihan lähivuosina vois tullakin vegaaninen MC, koska kyllähän noi ruokaohjelmatkin kehittyy ja ihmiset haluaa nähdä uutta :)

Kommentoi