Vuoden 2017 eka viikko kuvina

Punastus

Viikko 1 oli taas niitä viikkoja, etten tehnyt mukamas yhtään mitään. Jälkikäteen kuvia tarkasteltaessa huomaan taas, että kyllä sittenkin olen ollut ihan aktiivinen. On ollut taas kissoja, koiralenkkejä, LUX Helsinki, pakkaspäiviä,  kävelyitä, keilausta, lähikapakka. Taksimatka Karhupuistosta mäkeä alas Merihakaan koska oli niin kylmä, etteivät jalat meinanneet enää toimia. Hetkellinen säikähdys, entä jos tuupertuu hankeen kesken yön ja paleltuu. Kiitollisuutta siitä, että on koti johon pakkasella palata ja että ylipäänsä on jalat.

Suurimpana oivalluksena kuitenkin viikolta yksi on se, että olen taas jaksavaisempi ja virtaa on enemmän kuin naismuistiin. Muutaman kuukauden erakoituminen ei mennyt hukkaan, vaan päinvastoin toi lisää jaksamisen saralla. Ensi vuonna täytyy kaamoksen keskellä muistaa sama homma, eli elämän riisuminen aivan yksinkertaisimmilleen. En sano, että elämäni mikään kovin monimutkainen olisi muutenkaan, mutta kaamoksen ajan näköjään toimii vieläkin riisutumpi versio. Nyt jaksaa taas.

Mahtavaa viikko kakkosta! Tuntuu isolta mahdollisuudelta, kun viikon numeroinnit ovat vasta näin alussa. 

Share

Kommentoi