Entinen elämä

Ladataan...
Puolivahingossa

En tykkää puhua menneisyydestäni. Jokaisella sellainen on, jokaisella erilainen ja jokainen on aivan varmasti tehnyt huonoja valintoja elämässään. Rakastan tätä hetkeä ja tätä minääni, joka nyt olen.
Neuvolassa tietenkään tätä käsitettä ei ymmärretä. Ensimmäisellä käyntikerralla kysyttiin alkoholin käytöstä ja kohteliaasti sanoin, ettei se ole osa elämääni enää.

Oli virhe sanoa enää.

Neuvolantäti kiinnostui aiheesta ja kaiveli jokaisen yksityiskohdan. Kyseltiin määristä, mitä on juonut ja kuinka useasti on juonut.
Joskus ärsyttää, etten osaa valehdella. 
Kerroin rehellisesti, että elämässäni on ollut puolen vuoden sumea pätkä, jolloin ajauduin pohjalle ja join joka päivä. Tästä on aikaa kohta 2 vuotta ja olen sujut asian kanssa. Alkoholista tuli paras ystäväni, sen jälkeen viholliseni. Nykyään olemme hyvissä väleissä.
Pystyn käymään ystävän kanssa oikeasti parilla. En enää koskaan herää vieraasta asunnosta tai ole hukannut jotain erittäin tärkeää, kuten käsilaukkuani. 

Olen edelleen joillekkin se sama bilettäjä ja puhelimeni pirisee perjantai-iltaisin, mutta en vastaa. Ne ihmiset, jotka soittelevat siihen kellon aikaan, eivät enää tunne minua, enkä halua heitä nykyiseen elämääni. He eivät usko, että ''minunlaiseni'' olisi voinut muuttua. Se oli suurin syy, miksi aikoinaan lopetin juomisen. Tässä minä nyt olen. Vahvempana, kuin silloin ja paljon onnellisempana. Tämä on minun elämäni ja nautin siitä. 

(Pahoittelen samsung-kamerani laatua.. En ole koskaan nähnyt tarvetta hienompaa kameraa kohtaan, nyt minusta tuntuu, että se on seuraava haaveeni.)

Share
Ladataan...

Kommentit

Vierailija (Ei varmistettu)

Rohkeaa myöntää tämä asia. Tsemppiä kevääseesi!

iity-
Puolivahingossa

Järjettömän iso kiitos. Myöntämisestä ja jatkuvasta parantumisesta on tullut jo helppoa tässä vaiheessa, uskaltauduin silti vasta nyt kirjoittamaankin asiasta :) Oikein hyvää kevättä sinnekkin.

Vierailija (Ei varmistettu)

Lukiessani sun postausta, mulle tuli ihan oma menneisyys mieleen. Mutta nykyisin entisestä minästäni ei ole oikeastaan mitää jäljellä ! Tilalle on kasvanut nuori, vastuullinen ja raitis aikuinen ! Joten myös minä nostan peukkua sulle, niin asian myöntämisestä kuin myös siitä että oot näyttäny pystyväs muuttumaan ! :)

iity-
Puolivahingossa

Aina yhtä hyvät fiilikset tulee, kun löytää näitä ''kohtalotovereita'' :) Iso kiitos ja samat peukun nostot sinne suuntaan myös!

Vierailija (Ei varmistettu)

Samaistuin niin tähän tekstiin, itsekkin oli villi nuoruus ja kun äidiksi tulin 2 kk:ta sitten ihmiset olivat sitä mieltä että en minä lapsia voi saada koska olin bilehile ja alkoholi oli paras ystävä, vieläkin vaikka vuoteen en ole ollut juhlimassa viestiä tulee perjantaina "missä meet? Tänään baari?" nauran vain niille, sillä ne ihmiset ei ikinä ollut ystäviä eivätkä he tunne minua, vaikka paljon sain kuulla että olen "nuori äiti" kun sain lapsen myös 19 vuotiaana, ja paljon arvosteltiin että nuoruus menee ohi niin en mielestäni ole menettänyt mitään kun olen kotona ollut mieheni ja poikani kanssa kun baarissa räkä poskella nolaamassa itseäni, mutta ne jotka tuntevat mut oikeesti ne oli onnessaan koska olen aina ollut äiti ainesta, eikä ne jotka tunsivat arvostelleet vaan olivat onnellisia puolestani :)
Joten kiitos tästä tekstistä ei tullut olo että olen epänormaali kun neuvolassa minunkin kimppuuni "hyökättiin" tuosta juomisesta :)

Ihanaa kun löysin blogin joka on ihan kopio omasta elämästä !

Vierailija (Ei varmistettu)

Aloitin lukemaan blogiasi tänään ja siksi kai kahlasinkin näin alkuun. Odotan itse nyt ensimmäistä lasta nuori äitee minustakin tulossa. Mulla on samantyylinen menneisyys ja se tulee vastaan nyt. Ajattelen asian myös niin, että ei ne ihmiset, jotka leimaa menneisyyden takia, ne ei tunne mua. Jokainen saa ja jokaisella on oikeus muuttua ihmisenä.

iity-
Puolivahingossa

Kiva kuulla, että luet! :) Niinpä, ihan totta! Ja tsemppiä odotusaikaan :)

Kommentoi

Ladataan...