Loppuveto

Ladataan...
Puolivahingossa

Kuinka kävi vatsavaivojen kanssa? 

Parhaillaan pahimmillaan valvottiin vauvan kanssa neljä kokonaista yötä, annettiin tissiä, vaihdettiin vaippaa ja loput ajasta keskityttiin itkuun, vauvan rauhoittamiseen ja nukuttamiseen. Jonkun verran tiuskittiin miehen kanssa toisillemmekin.
Ostettiin pilatespallo, kylvetettiin monesti, otettiin vastaan neuvoja, lopetettiin maitohappobakteeritippojen käyttö ja välillä toinen karkasi kotoa pariksi tunniksi rauhoittumaan ihan yksin. 
Tehtiin kaikki äkkiä tai pikavauhtia. ''Pikasuihku'', ''syön äkkiä'', ''pikakahvit'' ja niin edelleen. Vauva ja itku meni kaiken edelle.

Mentiin neuvolaan. Paino ei ollut noussut hirveesti, joten saatiin 3h välein syöttökäsky. Näin tehtiin. 
Joka päivä tuli sukulaisia kylään. Vauva nukkui, mutta itki aina hereillä ollessaan. Unohdin usein syödä.

Parin päivän päästä uus neuvola. Paino oli laskenu. Mitä mä tein väärin? Mähän syötin useammin? Käskettiin antaa korviketta imetyksen lisäksi. Päästiin kotiin ja vauva ahmi korviketta. Ensin 60ml, 40ml lisää ja lisää.. Kunnes tyytyväisenä nukahti. Ei h*lvetti, olinko mä pitäny vauvaa nälässä? P*skin mutsi ikinä. 

Taas parin päivän päästä neuvolaan ja paino oli noussu kahdessa päivässä 400g eli suurinpiirtein saman verran, mitä kuuluis nousta puolessatoista viikossa. Pientä itkuisuutta. Imettämistä, pumppaamista, korviketta, äidille saunakalja. Stressin välttämistä ja omasta ruoasta huolehtimista, että se maito laskisi. Öisin imettämistä ja paljon nesteitä. Mutta ei edistystä.

Mikä äiti tämmönen on, kun ei vauvaansa saa ruokittua? Olis varmaan kuollu jo, jos elettäis kivikaudella. Tosi p*skoja fiiliksiä, vaikka olin tähän jo raskausaikana varautunu. Imetyssuunnitelman voi unohtaa.

Vielä yksi neuvola ja paino on noussut hyvin, sopivasti. Ilmavaivoja itketään vielä jonkun verran. Huolellisesti röyhtäytetään ja käytetään koliikkipulloa. Itkut yltyy välillä ja joskus täytyy nukuttaa mahallaan. Tuttikin on apuna.

Vauva oppi hymyilemään sunnuntaina. Äiti ja isikin hymyili. Hymyillään joka päivä, eipähän vauva itke ainakaan nälkäänsä enää.

Share
Ladataan...

Kommentit

Vierailija (Ei varmistettu)

hei, jos elettäis kivikaudella, mun poikani ei ois eläny varmaan tuntiakaan. mutta onneksi ei eletä!! :) älä turhaan pode paska äiti -fiiliksiä, te molemmat vielä harjoittelette vauvan eri itkujen tulkintaa ja muita merkkejä, etkä tosiaan ole ainoa, joka antaa korviketta - meillä mentiin 6. viikosta eteenpäin täysin korvikkeilla, kun maito loppui yhtäkkiä, enkä imettänyt ole koskaan, koska pieni keskonen ei koskaan oppinut imemään tissiä, pullo oli helpompi.

tsemppiä ja jaksamista, mahtavaa että annatte toisillenne myös välillä omaa rauhoittumisaikaa, mulla ei sitä luksusta koskaan ollut. :)

HelloAochi

Me oltais kuoltu molemmat jo synnytykseen kivikaudella. Onneki ei eletä siellä, ja on neuvola, joka hoitaa ja antaa neuvoja ja välillä antaa turhiakin neuvoja. Meillä Kain söi sekä tissiä että korviketta alussa, oli sen verran rankka synnytys että raukalla kesti pitkään toipua siitä ja keskittyminen syömiseen oli alussa todella hankalaa. Parin kuukauden ikäisenä jäi sitten vasta pullo kokonaan pois, kuukauden ikäisestä hän kyllä joi enimmäkseen pullostakin minun pumppailemia maitoja.

 

Eli tarkoitus oli vaan muistuttaa että ÄLÄ HUOLEHDI LIIKAA! Et ole huono äiti, eihän noin pienen itkusta pysty vielä mitään päättelemään. Ja syötät niin kuin parhaiten pystyt, kyllä vauva kasvaa kuitenkin :) Omaa tahtiaan.

Hiponelämää (Ei varmistettu) http://hiponarki.blogspot.fi/

Meillä oli ihan sama alussa. Ei tajuttu, että tyttö sai liian vähän maitoa tissillä ja siksi huusi. Kuviteltiin, että kyse on vatsavaivoista tms. Soitin synnärille ja neuvoivat antamaan lisämaitoa pullosta. Ja kas itku loppui. Ja voin sanoa, että tuli todella tyhmä olo...Mutta nämä on niitä asioita joita me voimme vain oppia käytännön kautta, turha niistä on itseäään mollata.

Nonariina
Kahvia ja unelmia

Same old story, eli ihan samoilla mentiin meillä. Onneksi tajusitte ennemmin kuin myöhemmin, että maitoa ei tule riittävästi. Se korvike on aivan loistavaa ravintoa vauvalle ja sinä olet maailman paras äiti vauvallesi!

Mamma
Mamman Sähkövatkain

MEillä taas tyttö varmaan sai riittävästi, mutta itse en uskonut, että sieltä tissistä muka tulisi niin paljon että nälkä lähtee, niimpä meillä loppuikin maito (varmaan stressistä) ja jatkettin 5viikon isätä pelkillä korvikkeilla. ei siinä, imetys ei ollut kyllä minun juttuni 2011 tokuko-kesäkuun helteillä. TErve tyttö, muutaman nuhan sairastanut että en pode huono mutsi fiilistä ollenkaan. 

TSemppiä teille ja ihanaa, että huomioitte myöls toisianne, vaikka välillä vähän tiuskitaankin ;) 

iity-
Puolivahingossa

Kiitos kaikille. :)

Toivon kovasti nyt vaan, että sitä maitoa jotenkin mysteerisesti alkais tuleen yhtä reilusti, kun alussa (en kyllä jaksa oikein uskoa siihen enää..) ja oppisin jossain vaiheessa tulkitseen noita itkuja vähän paremmin, ehkä viimeistään siinä vaiheessa, kun baby lähtee kouluun. :D

Korvikkeen antamisesta en pode huonoa omaatuntoa. :)

phocahispida

Minulla oli melkoiset imetysaggressiot päällä alkuvaiheessa, kun M:n paino ei noussut sitten millään.

Hitaasti, mutta tasaisesti paino on nousussa tätä nykyä enkä edes muista, milloin on viimeksi mennyt korviketta, ei mennyt enää säännöllisesti edes ennen kiinteiden aloitusta.

Minulle on sinällään sama, mitä kautta vauva saa ruokaa, kunhan saa, mutta on jännä huomata, että jotain tässä on tapahtunut, kun tissimaito on ruvennut riittämään. :s

Kommentoi

Ladataan...