Ruoasta ja sen tekemisestä

Ladataan...
Puolivahingossa

Päätin ihan vaan kaikkien kiusaksi jälleen kerran avata suuni jostain, mikä koskettaa jokaista pienen tyypin mutsia. Meinaan ruoasta. 
Kaikki mielensäpahoittajat nyt kuulolle!

Jostain luin joskus, ettei kerkeä syömään tai laittamaan ruokaa enää mutsiutumisen jälkeen. Täh? Kynsiäkö kaikki muut sitten syö?
Ja samaan syssyyn osui silmään ne veriset taistot, missä itse vauvansa sapuskat kokkailevat haukkuvat kaupasta ostetut muksu -ruoat. Ja yhtälailla toisinpäin. 

Vauvanruokia itse tekevä ei saa ylpeänä ilmoittaa tekevänsä kaikkea itse. Se ei saa kyseenalaistaa purkitettujen ruokien sisältöä tai kysyä keneltäkään mistä muiden vauvanruoat tulevat. Koska se on ihme hippi, joka vaan hifistelee torilta ostetuilla porkkanoilla ja arvostelee salakavalasti toista puoluetta. 

Mutta minäpä ilmoitan ja kyseenalaistan. Yritän pitää ne kaikista kärkkäimmät lauseet näissä hyppysissäni, enkä julkaista niitä. En kuitenkaan lupaa, että se onnistuu. 

''Olympiavuonna 1952 kilisivät ensimmäiset suomalaiset lastenruokapurkit tehtaan liukuhihnoilla. Viidessäkymmenessä vuodessa on Piltti-purkkien tahti kiihtynyt ja tölkkijonoilla on hurja kiire suomalaiseen ruokapöytään, jossa lastenruokaa kulutetaan suhteessa väkilukuun eniten maailmassa.''

Ymmärrän satunnaiset Bonan välipalat ja reissuruoat, mutta pakko se on myöntää, etten ihan täysin ymmärrä ihmistä, joka kiikuttaa kakstoista purkkia tehdasvalmisteista safkaa päivässä kotiin. 

Ehkä kuuluisin syy on ajanpuute. On kolme lasta, mies töissä ja yks kersoista koliikkityyppiä. Mutta kun me eletään niinkin hienolla aikakaudella, kuin pakastinkaudella. Jos löytyy tilava pakastin, niin ruoanlaitto vie tunnin viikossa.
Sekin mua mietityttää, että minkä takia kersoja täytyy hommata, jos resurssit ei riitä tekemään ruokaa? Ruokkiminen kun nyt kuitenkin sattuu olemaan siellä To Do -listan alkupäässä.

Toisena tekosyynä Bonan ja Piltin laatu. Ne valmistetaan tarkkaan, eikä niihin lisätä mitään ylimääräistä. 
Mutta kun;

''Ainekset:
Luumusose (65%), vesi ja tapiokatärkkelys.
Raaka-aineet eivät sisällä gluteenia.''

Tässäkin Bonan luumusoseessa on vaan 65% sitä itse luumua. Joissain soseessa vettä saattaa olla puoletkin koko purkin sisällöstä. Samalla sivulla tuli vastaan hedelmäsose, missä yks hedelmistä oli korvattu kokonaan tiivisteellä. 
Minkä takia en syöttäisi mangososetta, mikä on kokonaan mangoa, eikä vaan 65 prosenttia?

Kolmantena syynä hinta.
Kun ne hedelmät maksaa niin kauheesti, mitkä ei satu oleen sesongissa. Mutta esimerkiks peruna, banaani ja omena on suurimman osan ajasta halpaa. Jos vertaa niiden kilohintaa purkitettujen kilohintaan, niin siinä on melkonen ero.
 

 KASVIS-BROILERIATERIAT 1-3 V 200g (Teollisten lastenruokien hinnat ovat Vantaan Citymarket Jumbon 8.5.2003 voimassa olleita hintoja)
KOTIRUOKA 0,29 €
BONA ateria 1,13 €
PILTTI ateria 1,16 €
SEMPER ateria 1,16 €
PIRKKA NAPERO ateria 1,18 €

Tästä nyt kuitenkin muutakin, kuin pelkkää hypoteesia. Kyseessä siis kotiruoan ja kaupan soseiden hintavertailu kasvis-broikkuateriasta. 

Hintojen vertailu niinkin tärkeässä asiassa, kuin ruoassa on mun mielestä kyllä muutenkin vähän hölmöä. Tulis se halvemmaks syödä itsekin pelkkiä pakastepizzoja, mutta kun en halua. Mä tahdon ihan oikeeta ruokaa.

Ja sitten vielä uusavuttomuus. On niin kovin hankalaa keittää perunat suolattomassa vedessä ja muussata niistä yks perheen pienimmälle. 
Kauheen hankalaa kuoria ja keittää hedelmää ja lukea vähän netistä neuvoja. Tai vaikka ihan neuvolasta. 

Mainitsen tässä vaiheessa, että kun vajaa 2 vuotta sitten muutin omilleni, niin en osannu keittää edes sitä perunaa. Kummasti sitä vaan oppii, kun haluaa.

 

Loppuun vielä eilisen terveellinen aikuistenruoka;

Onhan siinä tomaattia. 

Eikä ole pakastettu. Pohjankin tein ihan itse.

//Lähteet täältä ja täältä.
Share
Ladataan...

Kommentit

MirvaK

Heh. Täällä ilmoittautuu yksi todella kökkö keittiössä ja henkilö joka ei voi sietää ruoanlaittoa. Suurin syy on se, että mies osaa liiankin hyvin. Suorituspaineet mulla valtavat. Hedelmä-/marjasoseet menee meillä purkista. Olisin saattanut tehdä itse, jos pakastimessa oleviin marjoihin ei olisi holvattu niin pahuksen paljon sokeria. Kasvisruoat ovat tällä hetkellä vielä pääsääntöisesti itse tehtyä, toki juuri yritän opettaa myös purkkiruoalle, jotta myös se uppoisi.

Meillä mies siis ruokien päävastuussa. Mielestäni lasteni kommentti "äiti on mestarikokki kun keittää makaroonia" kuvaa parhaiten mun ruoanlaittotaitoja. Tietenkin jos olisi motivaatiota ruoanlaittoon, niin varmaan oppisinkin. Ei meillä nälässä olla, paitsi joskus minä. Oikeasti edelleen saatan unohtaa tehdä itselleni ruoan. Ja silloin kun esikoinen oli vauva, niin silloin oli sama juttu. Meillä kun kaikki syövät hiukan eriruokia (on vähäkalorista, karppia, melkein kasvissyöjää jne), niin aika usein tulee mentyä siitä mistä aita on matalin.

Toki halvemmaksi tulisi tehdä ruoka itse, mutta monta eri ruokaa? Ehkä silloinkin. Ja varmasti ravintokoostumus olisi parempi. Mun tapauksessa laatu tuskin olisi. :D

iity-
Puolivahingossa

Uskon, että suurin osa ihmisistä on vaan tietämättömiä itse tehdyn ruoan helppoudesta.  
Jos en olis alusta asti tehny ite, niin tuskin tekisin tänäkään päivänä. 

Ja nyt kun tähän on tottunu, niin tuntuis kauheen raskaalta lähtee kauppaan hakeen niitä kaupan soseita. 

 

 

iity-
Puolivahingossa

MirvaK Hah :D  Joo, ymmärrän jos jonkun tietyn soseen ostaa kaupasta ja varsinkin siinä vaiheessa, kun syömisiä alkaa oleen se 5 kpl päivässä. Mua vähän etukäteen jänskättää liharuokien tekeminen ja harkitsinkin sen ostamista. Mutta, eiköhän siitäkin selvitä :)

 

Baby Bubble

Aika pahasti särähti korvaan tuo ''minkä takia kersoja pitää hommata''. Aika monikun on lapsensa pilttiruoalla kasvattanut...lukuun ottaen itseni. Ja olen ihan tyytyväinen että olen tähän maailmaan päässyt. 

Kyllä tietysti aina parempi olisi jos pystyisi itse tekemään vauvan ruoat. Sitä en kiistä. Ja hienoa et sulla on mielipide jonka uskallat suoraan ilmaista :)

iity-
Puolivahingossa

Minshui Hyvä että särähti, sitä vähän hainkin. Koko tekstin osalta :) Tarkotus ei ensin ollu kirjottaa mitenkään syyttävää tekstiä, mutta mitä enemmän kirjoittelin Pilttien ja itse tehtyjen välimaastossa, sitä enemmän deletoin alkua ja kirjoittelin loppua.
En yritä olla mikään ''Piltti tappaa'' -tyyppi tai maailmanparantaja, kunhan saisin edes yhden mutsin miettimään perimmäisiä syitä purkkien roudaamiselle. Edes hetkeksi.

Mutkin on muuten kasvatettu eineksillä :)

 

iity-
Puolivahingossa

Ja sen verran vielä tuosta itse lauseesta, että ruoan tekeminen on mulle homma siinä missä vaipanvaihtokin. Sitä jollain tapaa hain, että jos mulla on aikaa ja jaksamusta vaihtaa vaippojakin monta päivässä, niin minkä takia ei olis resursseja tehdä safkaakin kerran viikossa pakkaseen. 

+ Itse ruoan tekemiseen menee varmasti vähemmän aikaa, kuin pilttien vertailuun kaupassa. Enemmän tiskiä, mutta vähemmän lasipurkkeja.

19-and-pregnant

Hih mä oon kuullu kans monesta suusta ettei olis aikaa ite syödä tai tehä ruokaa. Mut musta tuntuu et lapsen syntymisen jälkeen mulla on enemmän aikaa (lue: innostusta) tehdä ruokaa. Mut ne on varmaankin sit ollu niitä "en ikinä osta sitteriä" -äitejä, kun vauvan pitäis olla kokoajan sylissä. Meillä poitsu istuu sitterissä jos äiti haluu tehdä ruokaa, jos ei nukuta tai leikitytä.

Tähän asti ollaan maisteltu pari lusikallista päivässä soseita, mutta itse tehtyjä. Vaikka Mummo osti hedelmäsoseita kaappiin, kun näki tarjouksen (ja nehän säilyy kauan).  Ei ne kaupan hedelmäsoseet edes ollu hyviä, me kun siskon kanssa syötiin ne kaikki sieltä ennenku poitsu edes alotti sosemaistelut.. 

iity-
Puolivahingossa

Ruusu Se siinä just onkin, että jos moisesta provosoituu, niin eikö se sitten kumpua jostain muualta? Korvikemutsina en henk. kohtasesti provosoidu ''äidinmaito on parasta'' -tyypeistä, koska tiedän etten voi maidontuotannolleni mitään. Sen sijaan jokainen pystyy vaikuttamaan siihen, millaista kiinteää tyypilleen antaa.
Jos asian kanssa on täysin sujut, niin eihän siitä silloin provosoidu?

Myönnän, että teksti on kirjotettu provoavaan sävyyn, koska ihmettelen julkisesti ääneen miten on mahdollista, että tässä meidän maassa - joka on luonnosta tunnettu, kulutetaan kaikista eniten valmissoseita kaikista maista. 

Yritin nyt kuitenkin pitää sitä haukkumista edes jotenkin aisoissa ja olla arvostelematta kenenkään mutsiutta, mutta samalla antaa aihetta miettimiseen. 

En väitä tai luule, että olisin yhtään parempi, kuin Pilttiä antavan äiti :)

19-and-pregnant Me ne ensimmäiset vauvahuuruiset viikot mentiin eineksillä, mutta ei se kestänytkään sitä viittä vuotta, niinkun olin kuvitellut/lukenut jostain :D 
Meillä myös usein menee illat niin, että toinen nukuttaa ja toinen tekee safkaa tai kokkaillaan vasta kun tyyppi nukkuu :)

Baby Bubble

19-and-pregnant: Mitä jos lapsi ei suostu olemaan sitterissä, eikä viihdy muualla kuin äidin sylissä tai viihdytettävänä? 

 

Perheitä ja arkia on niin paljon erilaisia, eikä kukaan voi tietää minkälaisia ne todellisuudessa kenelläkin on ja mitä kenenkin seinien sisällä tapahtuu. Onhan se tietysti vaikea astettautua toisen perheen tilanteeseen ja näkee helposti mustavalkoisesti vain sen miten yleensä itsellä asiat menee.

Itse en ole kenenkään puolella. Jokaisella on varmasti syynsä ja toimii niinkuin parhaiten näkee.

Baby Bubble

By the way...meillä on sitteri, koliikki keinu ja leikkimatto :)

iity-
Puolivahingossa

Ruusu Joo, ymmärrän :) Ja pahoittelen, että kirpaisi. Kuten ylempänä jo kirjoittelin, niin tästä piti tulla semmonen puolueeton kirjotus, mutta ei se nyt onnistunu tällä(kään) kerralla. 

Hipon elämää (Ei varmistettu) http://hiponarki.blogspot.fi/

Olen oppinut höllentämään arvosteluitani muiden äitiyttä ja perheen tapoja kohtaan. Se, että lapselleen tarjoaa purkkiruokaa ei ole pahaksi. Moni lapsi on kasvanut niillä terveiksi normaaleiksi aikuisiksi. Jotenkin tämä puhtaus ruoassa-keskustelu on kovimmillaan soseaikana, jotenkin se tuntuu monilla unohtuvan normaalin arkiruoan astuttua arkeen. Entiset puhtaan soseravinnon lapset syövät eskareina Heseissä, mäkkäreissä, Hoplopeissa. Vetävät kiduksiinsa sokeria, turhaa rasvaa ja puolieineksiä. En tässä osoita ketään sormella, mutta ajansaatossa se leijonaemon puhtaanravinnon puolesta taistelu vaan lakkaa, miksi?

Itse teen 90% lapseni soseista itse, välillä syödään purkkiruokaakin. Meillä kestoillaan ja reppuillaan, sen verran kun tuntuu hyvältä ja kuormita liikaa. En ota stressiä. En myöskään näe punaista kertsivaippailijoiden takia, miksi? Oma valintani ei vältäämättä sovi toiselle.

Loppujen lopuksi tärkeintä on, että lapsi saa sitä ruokaa, palasina, purkista tai jääpalakuutoista sulatettuna, oman turvallisen ja tasapainoisen aikuisen sitä rakkaudella tarjotessa, soseena tai sormiruokana.

On olemassa myös niitä äitejä, joilla oikeasti ei ole aikaa mennä keittiöön vääntämään vauvanruokaa. On huomattavan paljon helpompi huudella yksilapsisesta kahden vanhemman perheestä neuvoja vaikkapa työssäkäyvälle neljän lapsen yh-äidille. Toisaalta sillä yh-äidillä tuskin on aikaa lukeakaan mitään blogeja aiheesta. Itse vanhimpana minut on syötetty itsetehdyillä ruuilla, mutta pikkusiskojen suihin olen myöhemmällä iällä lappanut kaupan soseita ja ihan hyviä ihmisiä niistä on kasvanu, kenties parempia kun itsestäni.

Purkkiruuan suurta kulutusta kannattais ehkä miettiä myös yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Siinä missä vaikkapa välimeren maat jakavat kasvatusvastuun suurten perheyhteisöjen kesken, suomalainen vanhempi jakaa kasvatusvastuun lähinnä puolisonsa ja yhteiskunnan kanssa. Suomalainen lapsi menee vanhempien lähtiessä töihin päiväkotiin, välimeren alueella lapsi menee sukulaisten luo tai jää äidin kanssa kotiin. Kun kaikki muukin tapahtuu isommissa ympyröissä, niin miksi ei myös vauvan ruuan tuotanto? Suomalainen voi myös luottaa purkkiruuan laatuun, vaikka siellä olisikin vettä ja lisättyä tärkkelystä, joista kumpikaan ei ole huono asia. "Uusavuton" tai hieman neuroottinen äiti saattaa kokea suurta helpotusta tietäessään että kaupan ruuassa ainakin varmasti on kaikki mitä lapsi tarvitsee, tarpeeksi energiaa(sitä se tärkkelys siellä tekee) ja muita kasvamiselle tarpeellisia aineita.

Tietty osittain suosio johtuu myös yksittäisistä ihmisistä, sillä kaikki äidit eivät välttämättä nauti keittiössä olemisesta. Jotkut saattavat kokea ruuanlaiton niin vastenmielisenä, että sitä tehdään vain pakollisen verran. Ja sekin on ihan ok. Sitävarten vauvanruokaa saa kaupasta.

Mitä lasijätteeseen tulee, niin pilttipurkit on varmasti yksi parhaiten kierrätetyistä ja uusiakäytetyistä lasipakkauksista. Vrt. vaikkapa alkoholituotteiden lasipakkauksiin ;)

Ei ole reilua syyllistää ihmistä, että ajanpuute olisi oma vika. Vai kuvitteletko että yksin lasten kanssa jäänyt äiti on syypää tilanteeseensa? Tai että vammaisen lapsen, jonka kanssa viikot täyttyy fysioterapiasta ja lääkärikäynneistä väsynyt äiti on vain laiska kun ei tee lapsellensa itse ruokia?

Saat olla ylpeä siitä, että teet oman valintasi niinkuin teet ja että näet vaivaa oman lapsesi eteen, saat myös iloiten kertoa siitä blogissasi, mutta oletko oikeutettu hieromaan "paremmuuttasi" niiden ihmisten naamaan, jotka tekevät yhtälailla parhaansa, kenties jopa paljon enemmän kuin sinä, mutta eivät samoin valinnoin?

Ps. itselläni ei ole, eikä ole tulossa vähään aikaan lapsia, mutta rakastan mielettömästi omaa äitiäni, joka tekee enemmän kun mielestäni kukaan toinen äiti pystyisi lastensa eteen!

MirvaK

Niin se piti lisätä, vaikka nyt olen tehnyt kasvikset itse (jee kaksi kertaa), niin tuskin tulen kauaa tekemään. Laiskuus iskee, myönnän.Esikoiselle tein pari kertaa lihat itse, keskimmäiselle en tainut kertaakaan. Nyt saatan tehdä.

Mä jätin tuon yhden lauseen omaan arvoonsa koska se että tekeekö itse ruoat vai ei niin ei ole hyvän vanhemmuuden merkki. Ja koska tuota en ottanut henk.koht. niin en edes kokenut tekstiä liian provosoivaksi. Mä olen yleensä kyllä hyvin provosoituva ihminen. Olen kyllä aika ylpeä itsestäni että otin tekstisi kevyesti. Ehkäpä sitten olen täysin sinut valintojeni kanssa ja sen etten kuulu keittiöön :D

Iksu
Tassuja ja töppösiä

Hyvä ja mielipiteitä herättävä kirjoitus. Mä olen monessa asiassa tosi kompromissi-tyyppi, niin myös tässä. Meillä syödään sekä itsetehtyä että kaupanruokaa. Ja joskus sormin, joskus lusikalla. Nyt kun lapsi on jo yli vuoden, se syö paljon samaa ruokaa kun mekin. Silloin kun meillä on ruokaa jota ei voi lapselle antaa tai mistä se ei tykkää, annan hänelle joko purkkisafkaa tai pakastimesta itsetekemääni sosetta. Joskus on päiviä, jolloin äitiä ei vaan yhtään tippaa huvita/ei jaksa tehdä ruokaa, ja silloin äiti syö leipää/pakastepizzaa/jotain ja lapsi purkkiruokaa. Samoin reissussa syötän sitä mikä on kulloinkin kätevintä. Mielestäni tärkein on kokonaisuus, ei yksittäiset päivät. Purkkiruuista suosin monia luomu-merkkejä, niissä on eniten sitä mitä nimen perusteella kuuluukin, eikä pelkkää vettä ja tärkkelystä.

Meillä lapsi ei viihtynyt ikinä sitterissä. Ei ikinä. Eikä lattialla, varsinkaan lelukaaren alla. Ruokaa laitoin iltaisin kun mies tuli töistä. Syksyllä minä ja lapsi oltiin pitkään pienessä flunssassa, ja minä olin tosi väsynyt. Silloin kaikki energia meni lapsen hoitamiseen, en vain jaksanut tehdä kunnon ruokaa itselleni ja järjestää aikaa rauhassa syömiseen (lapsi ei nukkunut kunnolla päiväunia). laihduin monta kiloa ja tukkakin alkoi lähteä. onneksi nyt on taas toisin. Eli ymmärrän nyt hyvin, että aina ei äiti ehdi/jaksa syödä hyvin.

Hyvä että teillä sujuu ruoka-asiat hyvin, niin meilläkin :)

iity-
Puolivahingossa

Hipon elämää Toivoin kovasti, ettei tätä tekstiä otettaisi arvosteluna, vaan silkkana asian ihmettelynä. Mutkin on kasvatettu eineksillä ja vieläkin oon hengissä, siitä normaalista en oikein osaa sanoa :)
Ja ihan totta tuokin, minkä toit esille pikaruokaketjuista.

Bjuuti Toki, en sitä kiellä etteikö olisi. Painotan silti edelleen, että tunti viikossa ei kovin paljoa ole ja sen ajan pystyy nipistämään periaatteessa mistä vaan. Jep, hengissä ollaan täälläkin purkkiruoilla kasvaneena ja pysyisin varmasti Saarioisten pizzoilla jatkossakin, mutta mun omasta mielestä se kotiruoka on kuitenkin loppujen lopuks parempaa. 

Yhteiskunnallisesta näkökulmasta mä tätä mietinkin, juurikin siitä syystä, ettei mun tarkotus ole syyllistää ketään tai saada itselleni hyvä mutsi -pointseja. Mun tarkotus ei missään nimessä ole hyökätä kenenkään niskaan vaan esittää kysymys koko Suomelle, että miksi näin?
Käsitykseni mukaan esim. Ruotsi on suhteellisen lähellä kasvatusperiaatteineen ja -käytäntöineen Suomea, mutta silti me komeillaan kulutuksen kärkipaikalla.

Mitä ruoanlaittoon ja siitä nauttimiseen tulee, niin kuten ylempänä jo totesin, koen soseiden tekemisen olevan mulle homma siinä missä vaipan vaihtokin. En liitele keittiössä kukallinen essu päälläni ja laulellen, vaan pelkästään teen sen. Alkuun se olikin paljon jännempää.
Toisin sanoen tarvitseeko kaiken olla aina sitä mistä nauttii vai voiskohan joitain asioita tehdä ihan vaikka vaan toisen etuja ajatellen?

En väitä että yksinhuoltajuus olis kenenkään vika. Mutta vieläkin itsepäisesti väitän, että se tunti viikossa löytyy jostain. Vai kuinka moni ei ikinä ehdi katsomaan televisiota/nettiä/lehteä? Tuskin sillon ehtii kaupasta soiseitakaan roudaamaan. 
Vammainen lapsi on mun mielestä täysin tähän liittymätön tapaus.  

Enkä mä nyt omasta mielestäni tässä mitenkään hiero paremmuuttani (:D) ihmisten naamalle tai leiki mitään sosejumalaa, vaan ihmettelen tätä maan tilannetta ääneen. On hassua millanen ''mikä v*ttu toi luulee olevansa??'' leimaus tulee, jos ääneen julistaa tekevänsä lapsensa ruoat itse, kun taas purkkiruokailua julistava saa aaltoja ja sympatiaa asian myöntämisestä.

Tekstin tarkotus nyt ihmettelyn lisäksi oli vaan vähän sysätä mutseja kokeilemaan niitä itsetehtyjäkin, koska oletin vielä tässä vaiheessa niiden tekemisen olevan kovin haastavaa, eikä sitä ollutkaan.

Psst. Meille muuten tulee tällä viikolla melkonen läjä Muksun safkaa kokeiluun, enkä aio kivittää itseäni hengiltä :-D

 

Dalmi
Arkisokka

Luen aina mielenkiinnolla näitä vauvanruoka -keskusteluita, niihin harvemmin kuitenkaan osallistumatta. Mutta jos nyt vähän jotain..

Nyt toisen lapsen kohdalla en olisi kuvitellutkaan ensimmäisten sosekuukausien aikana tekeväni itse soseita. En olisi siinä väsymystaakassa voinut laskea proteiini-, kokonaiskalori- ja hiilarimääriä ja montako grammaa rasvaa missäkin annoksessa on. Oh no, en todellakaan. Meidän nuoremmalla on hyvinhyvin tarkka, ravitsemusterapeutin kanssa toteutettu, ruokavalio ja mulla ei todellakaan jaksaminen olisi riittänyt mihinkään porkkanan keittoon ja ravintoarvolaskuihin. Purkkiruuissa ne ravintoarvot on siinä etiketissä ja niihin voi sitten iisisti lisäillä rasvaa sun muuta. Siihen HIPPi-purkkiin tämän mutsin käsi kovin helposti kohottaa, ihan ilman omantunnontuskia. Josta pääsenkin siihen, mitä aina pohdin kun luen kotiruokaa vauvoille -juttuja:

Minä ymmärrän sen että lapselle tehdään ruuat itse siitä ensimmäisestä sosemaistiaisesta lähtien. Mutta, en ymmärrä jos sitä ei tehdä luomuna, kun kerran itse tehdään ja halutaan tietää mitä lapsi syö. Miten kasvinsuojelumyrkyillä ja tehokasvatetulla broiskulla höystetyt DIY-soseet on parempi vaihtoehto kuin kaupan samaa huttua sisältävä kama? Ja tämä ihan ystävällisenä heittona. :)  

Nyt kun voidaan snadisti höllätä pikku-kundin ruokavaliota, voidaan alkaa siirtyä kohti kotiruokaan, jahka saan tuon ravintoarvojen laskemisen kunnolla tuonne takaraivooni. :)

iity-
Puolivahingossa

MirvaK Ei tietenkään ole vanhemmuuden merkki :) Vaikka kersalle palkattais ammattikokki kotiin kokkailemaan, se ei vaikuttais kenekään äitiyteen mun silmissä. Kiitos, että otit tekstin kevyesti - olihan siinä ripaus taas sarkasmiakin mukana. :)

Iksu Niinpä :) Mun mielestä on ihan ok pitää vapaapäiviä ja syöttää purkista, tai vaikka syöttäis jokainen päivä viidestä ateriasta purkin tai kaks einestä. Siinä vaiheessa vaan alan jo ihmettelemään, jos päivästä toiseen kannetaan kotiin perunasta lähtien kaikki. 
Ja ilman pakastinta pitäisin pirusti vapaapäiviä. On usein päiviä, kun en jaksa raahautua edes suihkuun, saatika että alkaisin vääntään tyypille gourmet safkoja.

Just niinkun sanoitkin, se kokonaisuus merkkaa :)

Ja joo kuulostaa tutulta, me syötiin miehen kanssa alkuun öisin, kahentoista jälkeen, kun oli vähän raskaita päiviä.

iity-
Puolivahingossa

Ai kauhee kun menee taas kommentit ihan ristiin.. Tämä mutsi käy vähän hitaalla taas :D

Dalmi Teidän tilanne on ihan ymmärrettävä ja niin on monen muunkin. Tulikin mieleen, että täytyy alkaa selvitteleen noita ravintoaineita paremmin, kunhan toi alkaa syömään oikeesti, eikä vaan paria t-lusikallista. Tähän mennessä oon vaan miettiny mikä kovettaa vatsaa ja mikä ei. Ei esim. luumua kolmena päivänä peräkkäin :)
Hyvä kysymys muuten. Ehkä meillä se johtuu siitä, ettei miehen kanssa syödä luomua itse. 
Sama kun vegeperhe ei välttämättä mastatuta kersalla lihaa. 

Vierailija (Ei varmistettu)

Oletko lukenut Lähiömutsin blogitekstin samasta aiheesta? :)

iity-
Puolivahingossa

Olenhan minä :) Ja näin jälkikäteen uudestaan luettuna - kun se on ajankohtanenkin, niin on pelottavan symmetriset tekstit. 
Lähiömutsilta löytyy tosin monia hyviä pointteja, mitkä ei ehtiny käymään mun mielessä vielä tässä vaiheessa :)

HelloAochi

Kain on yleensä syönyt samaa ruokaa kuin itse syön, neuvolan rajoitukset tietty huomioon ottaen. Suolaa en käytä itsekään. Ainoana ongelmana liha, johon minä en yök yök kajoa. Ja kun Kain on valitettavasti ollut niin nirso syömään, niin voit vaan kuvitella sen vitutuksen, kun on ostanut sille eri ainekset kuin itselle, tehnyt niistä ruokaa, muussannut ja tyyppi sylkii ja päristelee ennen kuin on edes maistanut. Eli minä tulin siihen lopputulokseen, että ruoka, mikä on Kainille eri kuin itselle tulee sitten purkista. Mutta kuten sanoin, yleensä se syö samaa kuin itse syön, siinä se päristely ei kiukuta niin, kun mä sit syön ne ruoat jos ei sille kelpaa :p

iity-
Puolivahingossa

Joo, voin vaan kuvitella :D 

Lilie
Leben der Lilie

Olin ajatellut, että kun lapseni tulee siihen puolen vuoden ikään ja alkaa maistella soseita, niin teen niitä myös itse. Niin teinkin, mutta kovin oli nihkeää syöminen. Ajattelin, että kyllä se tästä...kunnes sitten joskus kylään mennessä ostin yhden valmiin purkkiruoan ja leukani loksahti auki: "Lapsihan söi koko purkin!". Sitä ennen oli mennyt vain muutamia lusikallisia itsetehtyä ruokaa, jos niitäkään. Joten siirryin antamaan purkkiruokaa lapselleni. Aina välillä kokeilin antaa itsetehtyä ruokaa, mutta ei, se ei uponnut. Ajattelin, että on kuitenkin parempi, että lapsi syö sentään purkkiruokaa kuin vain muutaman lusikallisen itsetehtyjä pöperöitä.

Joten meidän tapauksessa lapsi päätti, että meillä syödään purkkiruokaa. Äiti olisi halunnut toisin, mutta minkäs teet. Nykyään meidän 1-vuotias neiti syö lähes ihan kaikkea, joten enää emme joudu turvautumaan purkkiruokiin ravinnonsaamiseksi. Mutta että näinkin voi käydä. Purkkiruokailu meidän perheessä johtui ihan vain lapsen preferensseistä. Tietenkin kysyin myös itseltäni, että mitä ihmettä näihin purkkiruokiin laitetaan, että ne maistuvat lapselleni niin paljon paremmin kuin omatekemäni pöperöt! Minusta taas omat pöperöni maistuivat herkullisilta ja ne kaupan...no....vähän joo teollisilta. Mutta lapseen ne uppos kuin kivi veteen. 

iity-
Puolivahingossa

No ilman muuta eihän sitä lasta nälässäkään voi pitää :) Pääasia että söi edes jotain :D

Vierailija (Ei varmistettu)

Musta tää on loistava teksti ja jos joku vetää siitä herneen nokkaan, niin vetäköön. Uskon siihen että lasten (ja koirien) kasvatuksessa on varmaan niin monta tapaa tehä asiat kun on äitejäkin. Mutta tosiaan ei se oo iso homma tehä niitä ite. Tohon ois voinu vielä liittää ekologisuuden, koska ne purkit on myös jätettä ja vaikka ne kierrättäis niin tuotanto tekee sitä (etiketit yms.). Kyllä meilläki syödään joskus kaupan soseita, mutta yritän tehä mahollisimman paljon ite. Se ei paljon vaadi, kun tekee ämpärillisen kerralla :D

iity-
Puolivahingossa

Joo, niinhän niitä on, enkä halua ketään yksittäistä henkilöä arvostella (enkä edes kehtaisi). :) 

Hyvä pointti, vaikka en sieltä kaikista ekologisimmasta päästä itse ole.

Iksu
Tassuja ja töppösiä

Haluan vielä painottaa myös tuota taloudellista puolta; pikkulapsiperheissä kun on usein aina rahat tiukilla, niin ruoka on asia jossa pystyy helposti säästämään tekemällä sen itse. Itse ostan saatavuuden ja kulloisenkin rahatilanteen mukaan usein luomua, ja silti hinta on paljon halvempi per annos. Nyt kun lapsi syö melkolailla samaa ruokaa kun mekin, huomaa kyllä ruuankulutuksen lisääntyneen, mutta on se silti paljon halvempaa kuin jatkuva valmisruokien ostelu.

nuunuu

Voi myös käydä niinkun meillä: tyttö ei suostu syömään itse tehtyjä soseita. Tuolla on mulla pakastin täynnä porkkanaa, bataattia, kukkakaalia, parsakaalia, possua ja kanaa, mutta kun ei kelpaa. Kaupan soseet on pakostikin sileämpiä - ainakin kun liha tulee mukaan kuvioihin. Niinpä meillä syödään nyt kaupan purkeista. Kokeillaan omatekemiä uudestaan, kun syöminen on tutumpaa.

 

Ja oikeesti se on kyllä ihan sama, kumpaa noi vauvat syö. Ne kaupan soseet ei terveellisyydessään häviä kotitekosille. Mutta mua ainakin ottaa päähän maksaa siitä vedestä, jota niissä soseissa on ilmeisen paljon.. Nyt mennään kuitenkin vauvan ehdoilla, pakko saada jotain kurkusta alas, kun alakäyrillä mennään. :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Lapseni ei ole ensimmäisen elinvuotensa aikana tyhjentänyt ainuttakaan valmisruokapurkkia. Kaiken mahdollisen olen tehnyt itse, luomuraaka-aineita käyttäen aina kun mahdollista. Silti, en ihmettele niitä vanhempia, jotka patikoituaan ensin lapsen aamu-unien aikaan kymmenen kilometrin lenkin pitääkseen itsensä kunnossa ja vauvan herättyä käyttävät hänet kotimatkalla leikkikentällä kiikkumassa ja liukumäkeilemässä, turvautuvat kotiinpäästyään purkkiin sen sijaan että alkaisivat nälkäänsä kirkuva vauva kainalossaan laittamaan peruna-porkkana-jauheliha-sipuli-tomaattisosetta. Itse toimin näin, mutta jälkeenpäin ajatellen on se ehkä ollut aika raskasta, varsinkin huonosti nukuttujen öiden jälkeen.

En ihmettele purkkiruokavaihtoehtoja myöskään silloin, kun mennään kyläilemään, eikä matkan ajaksi ole paikkaa, minne ruoat saisi kylmään. Itse olen kiikuttanut junassa jääpulloja, joiden väliin itse tehty mössö on pakattu vaatteiden sekaan.

Luin jostain lehdestä jutun perheestä, jossa ei ymmärretty purkkiruoan käyttöä. Oma näkemykseni on sama, siinä mielessä että ihmisiä ne on lapsetkin, miksei niille siis voi tehdä samaa ruokaa kuin ihmiset yleisesti syövät. Henkilökohtaisesti en uskaltaisi syöttää valmiita soseita tai vellejä lapsilleni, vaikka näillä eväillä syötettyjä ihmisiä on maapallo pullollaan.

Mutta kuten sanottu, tietyissä tilanteissa - siis jopa ihan keskellä tavallista arkea - ymmärrän valmisruokien käyttäjiä.

Tämmöinen näkemys vielä tänne, jo hieman vanhentuneeseen keskusteluketjuun, mutta sitäkin ajankohtaisempaan aiheeseen :)

AnneB (Ei varmistettu)

Musta on hassua,e ttä on aina jokotai:

Olet se eko-luomu-ituhippi, jos teet itse ruokaa/ tai satut tekemään vaikkapa luomulihasta itse ruuan lapselle.
yleisö alkaa jo vaatimaan: että ku teet kerta ite ruuat ja vetoat säästöön, niin miksi et lopeta tupakointia? Miksi vielä ajat autolla? Miksi et käytä kestovaippoja?

Mistä syystä, jos haluaa tehdä vaikka ruuan itse lapselle ekologisesta syistä/säästösyistä,( mistä syystä nyt kukin tekee)Täytyy automaattisesti palata sitten kivikaudelle?

Tuli vain mieleen kun taannoin tuli se jakso ava:lta, jossa oli tää pariskunta joka oli melko luomuja näin meidän "normien" silmissä.
Niin heti oli keskustelu palstalla kommenttia siitä,e ttä ku he käytti autoa yms.
Mitä vitun väliä sillä on oikeasti?

Samajuttu on että , jos annant soseita, lapsesta tulee heti sitten sairas yms..

Että mitään vaihtoehtoja tältä välitä nyt ei vissiin olekkaan :D

Esim. minä itse olen kyllä meinannut tehdä lapsen ruuat itse, (sitten kun tää täältä putkahtaa maailmaan). Vieläpä luomusti, jos mahdollista. (en silti ala hifistelemään, jos ei satu kaupasta löytymään vaikkapa luomu riisiä, niin so what).
toisena, ajon kokeilla kestovaippoja, mutta en ota paineita, jos ei kiinnosta pyykkääminen. (kun ei tähänkään mennessä, vasta sitte ku pikkarit loppuu..)

Niin veikkaampaa että bulimiikkia siitä sitten syntyy, jos satun vaikkapa laittamaan tavallisen vaipan pojun päälle. ("ku kerta oot sanonu et haluut kestoilla").Tai että satun syöttämään jokusen purkin valmissosetta, jos sattuu niin, että ei muuten kiinnosta tehä fuudia.

Vierailija (Ei varmistettu)

Korjaan**
Se ohjelma erilaiset äidit, jossa oli tää pariskunta, joilla oli eri valintoja kun valtaväestöllä.

Vierailija (Ei varmistettu)

Totta, mutta toisaalta eipä ainakaan tällä palstalla käsittääkseni ole ihmisiä luokiteltu. Eiköhän meistä jokainen poikkea joskus siitä totutusta ja itselle normaalista toiminnasta. Ja tavallaan miusta ainakin on tosi hienoa, jos erilaiset arvomaailmat saavat loistaa vaikka sitten joskus vähän räiskyvämminkin!

iity-
Puolivahingossa

Kiitos kaikille kommenteista :) Ja sori, vähän viivästyy tää vastaaminen aina näihin jo vähän vanhempiin teksteihin.

nuunuu Voi hitsi, mua ottais kovasti pannuun, jos olisin vaivalla tehny eikä kelpaakkaan :/ Toivottavasti jossain vaiheessa maistuu :)

Vierailija 25.2.2013 19:19 Joo, samoilla linjoilla täällä :)

AnneB Joo, niinhän se vähän menee. Kylässä sain hämmästyneitä katseita, kun syötin purkista, vaikka oon tämmönen ''kotiruoasta kovaan ääneen kuuluttaja''. Ja samaten ihmetellään kertavaippojen käyttöä, jos syötän pääsääntöisesti itse tehtyjä safkoja. 

Joo, ihan lunkisti vaan testailet mikä teille sopii :)

Vierailija 26.2.2013 18:22 Näinpä :)

Kommentoi

Ladataan...