Tupakkalakko

Ladataan...
Puolivahingossa

Nyt se tapahtuu. Nyt kerron sen täällä. Nyt minut saa kivittää hengiltä.
Olen tähän asti polttanut tupakkaa, vaikka olen raskaana. Ja päätin pitää asian salassa blogissani, niin kuin muuallakin. Suurimmaksi osaksi sen takia, että poden asiasta hirveitä omantunnontuskia ja osaksi sen takia, ettei minua tuomittaisi tai leimattaisi huonoksi äidiksi. 
Ensimmäisessä neuvolakäynnissä töksäytin asian ulos suustani ennen kuin sitä edes kysyttiin ja neuvolantäti oli ihmeissään vuodatuksestani. Olin varma, että saan ''p*ska äiti'' - tatuoinnin otsaani. En saanutkaan. Minua ymmärrettiin. Se oli shokki.

Joka paikassa kehotettiin vähentämään ja niin teinkin - se toimi kolme päivää. Lähipiirini kertoi kuinka paljon he saivat vähennettyä tai kuinka helposti he saivat lopetettua polttamisen. Yritin muutaman kerran olla kokonaan ilman ja se toimi 18 tuntia. Muutuin itkeväksi hermoraunioksi. Tajusin kuinka koukussa nikotiiniin olen.

Otin mieheltäni moraaliset saarnaukset vastaan päivittäin, kuinka en anna lapsellemme happea. Otin ne oksettavat katseet vastaan, kun oksettavasti poltin julkisella paikalla. Vedin kovalla työllä sen ystävällisen hymyn naamalleni, kun hain lähikaupasta tupakkaa, missä henkilökunta tietää raskauteni, vaikka olisin halunnut vajota maan alle. Pystyin lukemaan kaveripiirini ilmeistä totuuden, vaikka he kuinka sanoivat polttamiseni olevan ''ok''. Jatkuvasti oli olo, että ihmiset tuijottaa.

11,5h polttamatta nyt. Ja nyt se onnistuu. En mene autoon, koska se oli röökitemppelini, missä pystyin piilottamaan mahani ja nauttimaan L&M punaiseni. En pyydä tupakoivia ystäviäni pariin päivään kylään. En keitä kahvia, koska pelkkä kahvin tuoksukin saa kroppani huutamaan nikotiinia. En aio katsoa ohjelmia tai elokuvia, missä tupakoidaan (hyvästi sinkkuelämää..). Aion esitellä mahaani ylpeänä koiran kanssa lenkillä, tuoksua neuvolassa siltä, miltä kuuluukin ja nukkua pari päivää putkeen, että pääsen pahimpien nikotiinivajausten yli. Tästä se lähtee.

Share
Ladataan...

Kommentit

Kristaliina
Puutalobaby

Tsemppiä lakkoon, nyt sulla on ainakin paras mahdollinen motivaattori masussa!

Itse näin jokin aika sitten Kättärin edessä sairaalapyjamaisen viimeisillään raskaana olevan naisen vetämässä posket lommolla röökiä - ja pakko myöntää, että kyllä multakin luultavasti ihan tiedostamatta Sellainen Katse häneen osui, vaikka en tarkoituksella sitä tehnytkään. Oli se vaan jotenkin karu näky.

Mutta lopettaminen on varmasti vaikeaa ja vaatii kovaa tahdonvoimaa. Lähipiirin lopettamisyrityksiä nähneenä voisin suositella kaikkia mahdollisia apukeinoja: laastareita ym. (vai voikohan niitä käyttää raskaana...?) Entä sähkötupakka - voisitko kuvitella siirtyväsi sellaiseen? Se on kuulemma huomattavasti riskittömämpää ja tiedän pari tupakoitsijaa, jotka ovat jo "hurahtaneet" sellaisiin.

Tosi hieno juttu, että rohkenit myöntää tupakointisi ja yrität päästä siitä eroon!

iity-
Puolivahingossa

Kiitos kovin paljon! :) 
Oon nähny ihan saman näyn ja kyllä siinä vähän oksettava olo tuli mullekkin sillon ja toivoin, etten joutuis samaan tilanteeseen ikinä.

Just tämän aamun vietin lueskellen noista vierotustuotteista ja laastari on sellanen, että siitä tulee sitä nikotiinia vereen 16h putkeen, minkä takia se kiellettiin jyrkästi. Ja nikotiinipurkat on jotenkin mun suuhun liian väkeviä.
Sähkötupakkaa mietin kans ja mieheltä sellanen kaapista löytyy, tosin se toimii tosi epäsäännöllisesti..

Uskon, että tahdonvoima on se, mikä kantaa pisimmälle ainakin mun kohdalla. Täytyy vaan kohdata ne mun ''nikotiinidemonit'' ja hallitsemattomat itkukohtaukset, niin eiköhän ala jossain vaiheessa helpottaa :) 

Vierailija (Ei varmistettu)

Suositus - älä juo kahvia. Paljon helpompi lopettaa rööki eikä se kahvi ole edes hyvää ilman röökiä. Eikä sekään ole järin tervellistä.

Keitä hyvää teetä, tutki kaupan hyllyjä ja hae joku oikein herkullinen uusi lempi tee mitä voit hyvillä mielin nauttia.

Kokemuksella. Mä lopetin röökin polton seinään raskauden myötä, mutta samalla jäi kahvi kokoaan ja se on toiminut. Tänään, 4v. myöhemmin en edelleenkään juo kahvia. Enkä polta tupakkaa.

Tsemppiä - se tärkein askel on jo otettu

iity-
Puolivahingossa

Ah, rakastan teetä jo ennestään :) Kiitos hyvästä vinkistä ja tuesta.

Mindeka
Ma-material Girl

Todella paljon tsemppiä, lujuutta ja mielenvahvuutta!

Itse stumppasin, kun testi näytti plussaa. En väitä sen olleen helppoa, mutta koska olin henkisesti siihen valmistautunut jo kauan, se onnistui.

Lopeta tupakka kerrallaan- metodi toimii. Ideana se, että jos sorrut polttamaan, älä soimaa itseäsi liikaa ja heitä koko ajatusta romukoppaan, "koska jo kuitenkin epäonnistuin", vaan päätä, ettet polta enää seuraavaa.

Lapsi on varmastikin suurin motivaattori lopetuksessa ja nuoren ikäsikin vuoksi todella toivon, että onnistut!

Lykkyä!

Ja pidä meidät ajantasalla ;)

Ruuu (Ei varmistettu)

Arvostan, että rohkenit kertoa tupakoinnistasi, varsinkin täällä netin ihmeellisessä maailmassa jossa on niin helppo tuomita! Oikean päätöksen olet tehnyt, ja toivon että onnistut :)

JA avuksi siihen lopettamiseen suosittelen Allen Carrin kirjaa Stumppaa tähän! Uskomaton opus, jonka avulla useat tuttavani ja ystäväni, jopa kymmeniä vuosia polttaneet, ovat onnistuneet lopettamaan. Itse olin pitkään todella skeptinen, enkä uskonut mistään jenkkityylisestä elämänhallintaopuksesta olevan apua - mutta kuinkas kävikään? Polttaminen loppui kuin seinään, eikä nykyään tule edes baarissa mieleenkään lähteä tupakalle. Suo-sit-te-len!

http://fi.wikipedia.org/wiki/Allen_Carr
http://forum.stumppi.fi/posts/list/1893.page

iity-
Puolivahingossa

Kiitos Ruu, täytyy kipasta kirjakaupassa! :) 

Baby Bubble

Ihan mielenkiinnosta kyselisin miten sun tupakkilakon kävi..onko pysynyt? Itsel kanssa vähän(paljon) ongelmia ton asian suhteen. Itse oon nyt viikol 33 ja körssi maistuu edelleen (PAHA MINÄ JA HALOLLA PÄÄHÄN).

 

iity-
Puolivahingossa

No, sellasena päänsisäisenä kamppailuna se ihan loppuun asti pysykin. Parhaillaan olin viikon ilman, kunnes taas sorruin. Useesti olin kaks-kolme päivää ilman, poltin yhden ja taas pari päivää ilman jne. Eli en voi sanoa onnistuneeni. 
Laitoksella poltin yhden päivässä, paitsi ensimmäisenä päivänä. Olisin varmaan polttanu enemmän, jos en olis ollu niin heikossa kunnossa.

Ekat viikot kotiutumisen jälkeen poltin aina imetyksen jälkeen, ettei nikotiinipitosuus oo niin suuri maidossa. Ja nyt sit sen maidon loppumisen jälkeen oon polttanu ihan vapaasti, mut en kuitenkaan ihan samoja määriä, ku ennen raskautta eli vähentäny siihen nähden. 

Kovasti tsemppiä sulle! Onhan niitä onnistuneitakin paljon. :) 

Sähkötupakka (Ei varmistettu) http://www.npv.fi

Yksi sana: sähkötupakka. Sillä on monet onnistunut lopettamaan. Esim. viime viikolla juttelin vanhemman herran kanssa, joka oli polttanut yli 30 vuotta ja päässyt vasta sähkötupakan avulla eroon nikotiinin himosta.

iity-
Puolivahingossa

Kokeiltu valitettavasti sekin.

Kommentoi

Ladataan...